Dataset extent

YKR Kaupunkiseudut

Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä oli vuoden 2000 taajamarajauksessa yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Näille keskustaajamille muodostetaan kaupunkiseudut ja joiden kehitystä rajauksella seurataan. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus.

Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ollessaan kriteereiltään osa useampaa kuin yhtä kaupunkiseutu, taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet, eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Avoin tieto -palvelussa jaossa on aina uusin versio, joka päivitetään keskimäärin kahden vuoden välein sekä joka viidennen vuoden versio alkaen vuodesta 2010. Ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön aineisto on

saatavissa viisivuosittain alkaen vuodesta 1990 lukuunottamatta vuotta 1995.

Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään aina uusimpia mahdollisia YKR-tietoja. Kuitenkin muun muassa työmatkatieodot ovat siihen vuoteen nähden, jota kaupunkiseudut kuvaavat yleensä kaksi vuotta vanhoja. Tämä johtuu aineistojen tuotannossa olevasta viiveestä.

Käyttötarkoitus: YKR-kaupunkiseudut on rajattu Sykessä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin.

Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrKaupunkiseutu.pdf

The YKR Urban Regions is a spatial dataset based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). The definition of urban regions is based on the delineation of localities. The Urban regions consist of the urban localities, which exceed population threshold of 15 000 inhabitants, neighboring localities, which are physically and functionally connected to the urban localities and surrounding urban fringe areas with sparse population.

In total there are 34 urban regions in Finland, out of which three are so called twin cities. Twin cities are formed from two urban localities having less than a 5 km distance between their borders and share approximately the same amount of inhabitants.

An urban locality is formed of a locality (densely populated area) with a population of at least 15 000 inhabitants and which is not categorized as a neighboring locality of another larger urban region.

If the distance from the border of a neighboring locality is less than three kilometers to the border of an urban locality, it is invariably included in an urban region.

If the distance from the neighboring locality to the functional center of the urban locality is more than three kilometers, but less than 40 kilometers, and at least 20% of the working population is commuting to the urban locality, the area is included in the urban region. However, in these cases, there has to be also a continuous residential area, with more than 45 residential buildings per km² between the urban locality and the neighboring locality. There must also be direct road access between the urban and neighboring locality. If these criteria are met, the area is included in the urban region.

A neighboring locality can be connected to only one urban locality at a time. In conflict situations the locality in question is joined to the largest of the urban regions. The urban fringe area is a continuous area surrounding urban regions. It extends five kilometers from the border of the urban locality and three kilometers from the border of the neighboring locality. The urban fringe area does not include water areas, areas outside Finnish national borders or localities outside urban regions.

The Finnish title of the dataset is YKR Kaupunkiseudut.

This dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0).

Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset, which is updated at five year intervals. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards with the exception of 1995.

Urban regions are always formed using the most current YKR-data available. In some cases (e.g. YKR-commuting data) YKR-data is outdated compared to the year that the urban regions represent. This results from the delays in the data production processes.

Purpose of use: The urban regions dataset is used internally in Finnish Environmental Institute for tasks related to the monitoring of urban changes.

Data ja resurssit

Lisätietoja

Kenttä Arvo
Metatietueen ID {E3E29357-4333-4C11-8E0E-FCD7307F91EE}
Metatiedon pääasiallinen kieli fin
Metatiedosta vastaava organisaatio Suomen ympäristökeskus
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto alu_tuki@syke.fi
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli pointOfContact
Metatiedon päivityspäivämäärä 2024-11-04
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io EPSG:3067
Aineiston/järjestelmän päivämäärä 2024-11-12
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi revision
Aineiston/järjestelmän päivämäärä 2013-09-10
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi publication
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio Suomen ympäristökeskus
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto gistuki@syke.fi
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli owner
Esimerkkikuva
INSPIRE-teema Land use
GEMET-asiasana land use
GEMET-asiasana built-up area
GEMET-asiasana urban area
Resurssityyppi Paikkatietoaineisto
Muut asiasanat Ei-Inspire
Muut asiasanat: sanaston nimi
Muut asiasanat SYKEn kansallisella rajapinnalla
Muut asiasanat: sanaston nimi
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä

Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Kayttolupa_ja_vastuut

Lähde: Syke/YKR

Saantirajoitteet

no limitations

Aineiston/järjestelmän tyyppi vector
Aineiston mittakaava (nimittäjä) 100000
Aineiston/järjestelmän kieli fin
Aineiston/järjestelmän aiheluokka planningCadastre
Palvelun tyyppi
Ajallisen kattavuuden alku unknown
Ajallisen kattavuuden loppu unknown
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot

Kaupunkiseutu rajauksen lähtöaineistona on Sykessa muodostettu saman vuoden YKR-taajama rajaus, joka perustuu 250 x 250 metrin ruudukkoon. Rajauksessa huomioidaan asukasluvun lisäksi, rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys.

Prosessointihistoria: Kriteerit lyhyesti: 1. Etäisyys keskustaajamaan alle 3 kilometriä TAI 2. Työssäkäynti keskustaajamaan yli 20 % taajaman työllisistä JA 3. Keskustaajaman ja lähitaajaman välillä yhtenäinen alue, jossa talotiheys kilometrin säteellä yli 45 JA 4. Lähitaajaman reuna alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä JA 5. Keskustaajama, lähitaajamat ja lievealue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden a. Keskustaajaman ja lähitaajaman välillä suora tieyhteys b.Kaupunkiseutuun ei muodostu erillisiä saarekkeita

Menetelmä lyhyesti: Kaupunkiseuduille on muodostettu keskustaajamat hakemalla taajama-aineistosta ne taajamat, joiden väestömäärä oli yli 15000 vuoden 2000 taajamarajauksessa. Kaksoiskaupungit muodostetaan näistä tekemällä taajamille viiden kilometrin etäisyysvyöhyke ja vertaamalla tähän vyöhykkeeseen osuvien taajamien väestömääriä keskenään. Jos väestömäärien ero on alle 100 000 asukasta, muodostuvat keskustaajamat kaksoiskaupungiksi. Ensimmäisessä vaiheessa merkitään ne taajamat, jotka ovat alle kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta

(1). Seuraavassa vaiheessa menetelmässä lasketaan työssäkäynti kustakin lähitaajamasta keskustaajamiin. Uusin 250x250 metrin ruutukohtainen työssäkäyntiaineisto yhdistetään työllisen asuinruudun perusteella taajamiin ja lasketaan kuinka suuri osuus taajaman työllisistä käy töissä kussakin keskustaajamassa. Taajamat, joista yli 20 % käy töissä keskustaajamassa täyttävät kriteerin

(2). Kolmannessa vaiheessa muodostetaan alueet, jotka kuvaavat taajamien välistä rakentamisyhteyttä YKR:n rakennustietojen perusteella

(3). Pistemäinen aineisto muutetaan ensin 250 metrin rasteriksi ja yleistetään focal-sum menetelmällä, jossa jokaiseen ruutuun summataan rakennusten määrä 1km:n säteeltä. Aineisto luokitellaan vielä niin, että kriteerin (45 rakennusta) täyttävät ruudut saavat arvon 1 ja kriteerin alle jäävät saavat arvoksi NoData. Neljännessä vaiheessa merkitään ne taajamat, joiden reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä

(4). Viimeisessä vaiheessa muodostetaan varsinaiset kaupunkiseudut kriteerien perusteella valitsemalla kullekin keskustaajamalle ensin ne taajamat, jotka toteuttavat ensimmäisen kriteerin. Tämän jälkeen valitaan ne taajamat, jotka toteuttavat kriteerit kaksi, kolme ja neljä ja yhdistetään ensimmäisen kriteerin toteuttaviin taajamiin. Tästä aineistosta poistetaan vielä toisten kaupunkiseutujen keskustaajamat sekä tarkastetaan, että suoran tieyhteyden kriteeri toteutuu. Lopuksi kaupunkiseudut yhdistetään, mahdolliset päällekkäisyydet poistetaan ja muodostetaan lievealue laskemalla keskustaajamille viiden kilometrin ja lähitaajamille kolmen kilometrin etäisyysvyöhyke, joista poistetaan vesialueet ja Suomen ulkopuoliset alueet. Lopuksi tarkastetaan vielä, että kaupunkiseudut muodostavat lievealueen kanssa yhtenäisiä kokonaisuuksia.

The urban regions dataset is a spatial delineation process produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). YKR is is a spatial grid-based information system maintained annually by the Finnish Environment institute (Syke).The urban region delineation process applies the delineation of densely populated areas (localities) on a statistical 250m x 250 m grid as the source data. The delineation of the urban regions is carried out based on the number of population, number of buildings, gross floor area and building density (in the cells of the grid.)

Processing history: Process criteria

  1. Distance to urban locality less than 3 kilometers OR

  2. Commuting to urban locality from neighboring localities reaches 20 % of the working population AND

  3. There is a continuous residential area between the urban locality and neighboring locality, where the building density is more than 45 within one kilometer radius AND

  4. The border of the neighboring locality is less than 40 kilometers from the functional central point of the urban locality AND

  5. The urban locality, neighboring localities and urban fringe form a unified entity

a. There is direct road access between the urban locality and the neighboring localities

b. There are no separate patches within the urban region

The production processing history:

1) First the urban localities are formed of localities with more than 15,000 inhabitants. Twin cities are formed from these by making 5 km buffers around urban localities and comparing population sizes of different localities inside these buffers. If the difference in the populations of two areas is smaller than 100,000, then urban localities form twin cities.

2) Secondly localities that locate less than 3 kilometers from the border of urban localities are identified.

3) In the third phase, the commuting rates from neighboring localities to the urban localities, is calculated. This is carried out by using the latest work place data in a 250 x 250 meter cell combined with the working population's residential distribution and the delineation of localities. This gives a commuting percentage from each neighboring locality. When more than 20% of the working population of the neighboring locality is commuting to the urban locality, the locality meets the commuting criteria.

4) In the fourth phase the building density between localities is calculated. The building density is based on the building information of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR).

5) The point data is converted into a 250 x 250 meter raster dataset and generalized using a focal-sum method, in which each cell receives the value of the summed amount of buildings within one square kilometer. The cells that fill this criterion are given value 1 and the ones that do not, are classified as NoData. Finally the cells are dissolved into continuous residential areas.

6) In the sixth phase the urban regions are formed using the criteria mentioned. First the urban cores are formed by selecting the localities that meet criteria 1. Then localities meeting criteria 2, 3 and 4 are added to the selected localities. From this data, criteria 5a and 5b are checked to apply so that urban localities belonging to other urban regions are excluded, and that neighboring localities that do not have direct road access to the urban core are excluded as well.