Dataset extent
YKR Kaupunkiseudut
Data ja resurssit
Lisätietoja
Kenttä | Arvo |
---|---|
Metatietueen ID | {E3E29357-4333-4C11-8E0E-FCD7307F91EE} |
Metatiedon pääasiallinen kieli | fin |
Metatiedosta vastaava organisaatio | Suomen ympäristökeskus |
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto | alu_tuki@syke.fi |
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli | pointOfContact |
Metatiedon päivityspäivämäärä | 2024-11-04 |
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io | EPSG:3067 |
Aineiston/järjestelmän päivämäärä | 2024-11-12 |
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi | revision |
Aineiston/järjestelmän päivämäärä | 2013-09-10 |
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi | publication |
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus | |
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio | Suomen ympäristökeskus |
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto | gistuki@syke.fi |
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli | owner |
Esimerkkikuva | |
INSPIRE-teema | Land use |
GEMET-asiasana | land use |
GEMET-asiasana | built-up area |
GEMET-asiasana | urban area |
Resurssityyppi | Paikkatietoaineisto |
Muut asiasanat | Ei-Inspire |
Muut asiasanat: sanaston nimi | |
Muut asiasanat | SYKEn kansallisella rajapinnalla |
Muut asiasanat: sanaston nimi | |
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä | Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Kayttolupa_ja_vastuut Lähde: Syke/YKR |
Saantirajoitteet | no limitations |
Aineiston/järjestelmän tyyppi | vector |
Aineiston mittakaava (nimittäjä) | 100000 |
Aineiston/järjestelmän kieli | fin |
Aineiston/järjestelmän aiheluokka | planningCadastre |
Palvelun tyyppi | |
Ajallisen kattavuuden alku | unknown |
Ajallisen kattavuuden loppu | unknown |
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot | Kaupunkiseutu rajauksen lähtöaineistona on Sykessa muodostettu saman vuoden YKR-taajama rajaus, joka perustuu 250 x 250 metrin ruudukkoon. Rajauksessa huomioidaan asukasluvun lisäksi, rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Prosessointihistoria: Kriteerit lyhyesti: 1. Etäisyys keskustaajamaan alle 3 kilometriä TAI 2. Työssäkäynti keskustaajamaan yli 20 % taajaman työllisistä JA 3. Keskustaajaman ja lähitaajaman välillä yhtenäinen alue, jossa talotiheys kilometrin säteellä yli 45 JA 4. Lähitaajaman reuna alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä JA 5. Keskustaajama, lähitaajamat ja lievealue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden a. Keskustaajaman ja lähitaajaman välillä suora tieyhteys b.Kaupunkiseutuun ei muodostu erillisiä saarekkeita Menetelmä lyhyesti: Kaupunkiseuduille on muodostettu keskustaajamat hakemalla taajama-aineistosta ne taajamat, joiden väestömäärä oli yli 15000 vuoden 2000 taajamarajauksessa. Kaksoiskaupungit muodostetaan näistä tekemällä taajamille viiden kilometrin etäisyysvyöhyke ja vertaamalla tähän vyöhykkeeseen osuvien taajamien väestömääriä keskenään. Jos väestömäärien ero on alle 100 000 asukasta, muodostuvat keskustaajamat kaksoiskaupungiksi. Ensimmäisessä vaiheessa merkitään ne taajamat, jotka ovat alle kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta (1). Seuraavassa vaiheessa menetelmässä lasketaan työssäkäynti kustakin lähitaajamasta keskustaajamiin. Uusin 250x250 metrin ruutukohtainen työssäkäyntiaineisto yhdistetään työllisen asuinruudun perusteella taajamiin ja lasketaan kuinka suuri osuus taajaman työllisistä käy töissä kussakin keskustaajamassa. Taajamat, joista yli 20 % käy töissä keskustaajamassa täyttävät kriteerin (2). Kolmannessa vaiheessa muodostetaan alueet, jotka kuvaavat taajamien välistä rakentamisyhteyttä YKR:n rakennustietojen perusteella (3). Pistemäinen aineisto muutetaan ensin 250 metrin rasteriksi ja yleistetään focal-sum menetelmällä, jossa jokaiseen ruutuun summataan rakennusten määrä 1km:n säteeltä. Aineisto luokitellaan vielä niin, että kriteerin (45 rakennusta) täyttävät ruudut saavat arvon 1 ja kriteerin alle jäävät saavat arvoksi NoData. Neljännessä vaiheessa merkitään ne taajamat, joiden reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä (4). Viimeisessä vaiheessa muodostetaan varsinaiset kaupunkiseudut kriteerien perusteella valitsemalla kullekin keskustaajamalle ensin ne taajamat, jotka toteuttavat ensimmäisen kriteerin. Tämän jälkeen valitaan ne taajamat, jotka toteuttavat kriteerit kaksi, kolme ja neljä ja yhdistetään ensimmäisen kriteerin toteuttaviin taajamiin. Tästä aineistosta poistetaan vielä toisten kaupunkiseutujen keskustaajamat sekä tarkastetaan, että suoran tieyhteyden kriteeri toteutuu. Lopuksi kaupunkiseudut yhdistetään, mahdolliset päällekkäisyydet poistetaan ja muodostetaan lievealue laskemalla keskustaajamille viiden kilometrin ja lähitaajamille kolmen kilometrin etäisyysvyöhyke, joista poistetaan vesialueet ja Suomen ulkopuoliset alueet. Lopuksi tarkastetaan vielä, että kaupunkiseudut muodostavat lievealueen kanssa yhtenäisiä kokonaisuuksia. The urban regions dataset is a spatial delineation process produced on the basis of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). YKR is is a spatial grid-based information system maintained annually by the Finnish Environment institute (Syke).The urban region delineation process applies the delineation of densely populated areas (localities) on a statistical 250m x 250 m grid as the source data. The delineation of the urban regions is carried out based on the number of population, number of buildings, gross floor area and building density (in the cells of the grid.) Processing history: Process criteria
a. There is direct road access between the urban locality and the neighboring localities b. There are no separate patches within the urban region The production processing history: 1) First the urban localities are formed of localities with more than 15,000 inhabitants. Twin cities are formed from these by making 5 km buffers around urban localities and comparing population sizes of different localities inside these buffers. If the difference in the populations of two areas is smaller than 100,000, then urban localities form twin cities. 2) Secondly localities that locate less than 3 kilometers from the border of urban localities are identified. 3) In the third phase, the commuting rates from neighboring localities to the urban localities, is calculated. This is carried out by using the latest work place data in a 250 x 250 meter cell combined with the working population's residential distribution and the delineation of localities. This gives a commuting percentage from each neighboring locality. When more than 20% of the working population of the neighboring locality is commuting to the urban locality, the locality meets the commuting criteria. 4) In the fourth phase the building density between localities is calculated. The building density is based on the building information of the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). 5) The point data is converted into a 250 x 250 meter raster dataset and generalized using a focal-sum method, in which each cell receives the value of the summed amount of buildings within one square kilometer. The cells that fill this criterion are given value 1 and the ones that do not, are classified as NoData. Finally the cells are dissolved into continuous residential areas. 6) In the sixth phase the urban regions are formed using the criteria mentioned. First the urban cores are formed by selecting the localities that meet criteria 1. Then localities meeting criteria 2, 3 and 4 are added to the selected localities. From this data, criteria 5a and 5b are checked to apply so that urban localities belonging to other urban regions are excluded, and that neighboring localities that do not have direct road access to the urban core are excluded as well. |