Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/kayttolupa-ja-vastuut

Lähde: Syke

no limitations

Aineiston lähtötietona on käytetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän 250 x 250 metrin ruudukkoa. Joukkoliikenteen aikataulutiedot ovat peräisin valtakunnallisesta joukkoliikenteen koontikannasta (Digitransit), jota on täydennetty NAP-palvelun (finap.fi) kautta saatavilla säännöllisen reittiliikenteen aikatauluilla. Lähtöaineistoiksi on huomioitu ainoastaan digitaalisessa GTFS- tai Kalkati-formaatissa olevat reitti- ja aikataulutiedot. Jos aineiston tuotantohetkellä (kts. lisätietoja sijainnillisesta ja ajallisesta kattavuudesta) aikataulua ei ole ollut saatavissa edellä mainituissa formaateissa valtakunnallisen koontikannan tai NAP-palvelun kautta, sitä ei ole huomioitu joukkoliikennevyöhykkeiden laskennassa. Valtakunnallinen koontikanta ja NAP-palvelun kautta saatavat tiedot sisältävät osin samoja aikatauluja. Päällekkäisyyksiä on kuitenkin pyritty karsimaan laskennasta pois. Päällekkäisyydet saattavat vaaristää joukkoliikenteen tarjontaa lopputuloksessa. On huomioitava, että joukkoliikennetietojen osalta tulos ei kuitenkaan ole täydellinen, koska kaikkia aikataulutietoja ei ole käytettävissä digitaalisessa muodossa. Saatavilla olevissa aineistoissa esiintyi myös puutteita, jotka saattavat aiheuttaa virheitä lopputulokseen. Lopputulos on kuitenkin tarkastettu perusteellisesti etenkin kaupunkiseutujen ydinalueilta suurimpien ongelmien korjaamiseksi. Vyöhykkeiden tulkinnassa on myös huomioitava, että aineiston lähtötietona ei ole joukkoliikenteen todellista käyttöä kuvaavia aineistoja.

Prosessointihistoria: Aineisto on tehty luokittelemalla YKR:n 250 x 250 metrin taajamaruutuja. Kaupunkiseuduille määriteltiin ensin toiminnallinen keskipiste YKR:n työpaikkatietojen perusteella naapuriruutuanalyysinä. Keskustan jalankulkuvyöhykkeeseen luokiteltiin ne ruudut, jotka kuuluvat YKR-keskusta-aluerajauksen luokkaan ”kaupunkiseudun keskusta” ja sijaitsevat 2 km (Helsinki), 1,5 km (Tampere ja Turku) tai 1 km (muut kaupungit) maaetäisyydellä kaupungin keskustasta. Keskustan reunavyöhykkeeseen luokiteltiin ne tiheän taajaman (aluetehokkuus < 0,02) ruudut, jotka sijoittuvat 3 km (Helsinki) tai 1 km (muut kaupungit) maaetäisyydelle keskustan jalankulkuvyöhykkeen ulkoreunasta. Vyöhykkeeseen luetaan myös yhtenäiseen keskusta-aluerajaukseen kuuluvat ruudut, jotka sijoittuvat tätä kauemmaksi, sekä alakeskuksiksi luokittuvat kohteet, jotka leikkaavat muodostettavaa vyöhykettä. Alakeskukset määräytyvät niin ikään YKR-keskustat-aluerajauksen perusteella. Alakeskuksiksi luokitellaan Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen ydinalueilla luokkaan ”kaupunkiseudun iso alakeskus” lukeutuvat keskukset. Ydinalueen määritelmä on 8 km etäisyysvyöhyke kaupungin toiminnallisesta keskipisteestä, sekä Helsingissä lisäksi sitä ympäröivä yhtenäinen tiheän taajaman alue 25 kilometriin asti. Helsinkiä, Tamperetta ja Turkua pienemmillä kaupunkiseuduilla alakeskuksiksi luokitellaan lisäksi ”kaupunkiseudun pieni alakeskus” -luokkaan kuuluvat keskukset. Uudellamaalla myös luokkaan ”kaupunkiseudun ulkopuolinen pieni keskus” kuuluvat kohteet luokitellaan alakeskuksiksi. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke muodostettiin bufferoimalla keskusta-alueita 150 metrillä, jolloin mukaan rajaukseen tulevat keskusta-alueen viereiset ruudut, mutta ei kulmittaisia ruutuja. Rajauksesta poistettiin ruudut, jotka sijaitsevat yli kilometrin maaetäisyydellä keskuksen keskipisteestä ja ruudut, jotka eivät kuulu tiheän taajaman luokitukseen. Uudenmaan kaupunkiseutujen ulkopuolisia isoja alakeskuksia ei bufferoida. Näille keskuksille muodostetaan sen sijaan keskustan reunavyöhyke 1 km maaetäisyydelle alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeen ulkoreunasta samoin kriteerein kuin aiemmin on esitetty. Jos näin muodostettavan reunavyöhykkeen väestömäärä kuitenkin jää alle 2500 asukkaaseen, reunavyöhykettä ei muodosteta, vaan keskusta käsitellään kuten muita alakeskuksia (bufferointi 150 metriä). Joukkoliikennevyöhykkeet muodostettiin digitaalisten joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen perusteella. Tieto joukkoliikennevyöhykkeestä laskettiin ruuduille seuraavasti: 1. Summataan joukkoliikenteen pysäkkeihin sen kautta kulkevien erillisten reittien pysähdysten määrä kriteerien mukaisella aikavälillä. 2. Summataan erillisten reittien (linja) määrä pysäkeistä kriteerin mukaisella etäisyydellä (bussi 250 m, raide 700 m) oleviin RHR-rakennuspisteisiin. Jos sama reitti kulkee usean sellaisen pysäkin kautta, joka on kriteerin mukaisella etäisyydellä rakennuksesta, valitaan summaukseen näistä vain maksimi. Tällöin yksi reitti tulee mukaan vain kerran ja esimerkiksi eri suuntiin kulkeva saman reitin liikenne huomioidaan vain kerran. 3. Rakennukset luokitellaan joukkoliikennevyöhykkeisiin kriteerien mukaisten vuorovälien perusteella. 4. Ruutu luokitellaan siihen joukkoliikennevyöhykkeeseen tai autovyöhykkeeseen johon suurin osa ruudun rakennuksista kuuluu. Intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeiden vuorotiheyskriteeri on Helsingin ydinalueella vähintään 5 min (bussiliikenne) tai 10 min (raideliikenne); Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla 10 min; ja muilla kaupunkiseuduilla sekä Uudellamaalla 15 min. Joukkoliikennevyöhykkeen vuorotiheyskriteeri on Helsingin ydinalueella 15 min ja muilla kaupunkiseuduilla sekä Uudellamaalla 30 min. Tunnistettiin useampaan vyöhykkeeseen kuuluvat alueet. Annettiin omat koodinsa (40, 41, 11 ja 12) keskustan reunavyöhykkeellä ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä sijaitseville ruuduille, jotka täyttävät myös joukkoliikennevyöhykkeiden kriteerit. Aineistoon lisättiin tieto ydinalueen ulkorajasta Helsingin seudulle. Se merkitsee rajaa, jossa joukkoliikenteen kriteeri muuttuu tiukemmaksi.