Dataset extent
Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat 3. suunnittelukausi
Data ja resurssit
Lisätietoja
Kenttä | Arvo |
---|---|
Metatietueen ID | {AD287567-30F9-4529-9B47-2D6573FCAA9E} |
Metatiedon pääasiallinen kieli | fin |
Metatiedosta vastaava organisaatio | Suomen ympäristökeskus |
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto | gistuki@syke.fi |
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli | pointOfContact |
Metatiedon päivityspäivämäärä | 2023-11-13 |
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io | EPSG:3067 |
Aineiston/järjestelmän päivämäärä | 2020-05-12 |
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi | publication |
Aineiston/järjestelmän päivämäärä | 2020-09-15 |
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi | revision |
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus | |
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio | Suomen ympäristökeskus |
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto | gistuki@syke.fi |
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli | owner |
Esimerkkikuva | |
INSPIRE-teema | Area management/restriction/regulation zones and reporting units |
GEMET-asiasana | surface water |
Resurssityyppi | Paikkatietoaineisto |
Muut asiasanat | Ei-Inspire |
Muut asiasanat: sanaston nimi | |
Muut asiasanat | Pintavesi |
Muut asiasanat: sanaston nimi | |
Muut asiasanat | pohjavesi |
Muut asiasanat: sanaston nimi | |
Muut asiasanat | hydrografia |
Muut asiasanat: sanaston nimi | |
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä | Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Kayttolupa_ja_vastuut Lähde: Syke, ELY-keskukset |
Saantirajoitteet | no limitations |
Aineiston/järjestelmän tyyppi | vector |
Aineiston mittakaava (nimittäjä) | 10000 |
Aineiston/järjestelmän kieli | fin |
Aineiston/järjestelmän aiheluokka | inlandWaters |
Palvelun tyyppi | |
Ajallisen kattavuuden alku | unknown |
Ajallisen kattavuuden loppu | unknown |
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot | Vesimuodostumat on määritetty ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueilla ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Suomen rannikkovedet on tyypitelty jakamalla ne laajahkoihin alueisiin niiden luontaisten ominaispiirteiden perusteella. Rannikkovesien pintavesimuodostumia rajattaessa on otettu huomioon myös ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Rannikkovesien muodostumat ovatkin tyypiteltyjen alueiden osia. Järvet ovat pintavesimuodostumien määrittelyn kannalta selkeitä ja ne vastaavat pääosin ympäristöhallinnon järvirekisterissä esitettyjä alueita. Järvi on voitu jakaa erillisiin pintavesimuodostumiin, jos järven eri osien ominaisuudet (kuten syvyys tai humuspitoisuus) ovat niin erilaiset, että se haittaa järven tyypin määrittämistä ja tilan luotettavaa arvioimista. Osien vähimmäispinta-alaksi suositellaan 5 km2. Vastaavasti erillisinä altaina olevat järven osat voidaan yhdistää silloin, kun se on tyypittelyn kannalta perusteltua. Joen pääuoma, sivujoet ja latvahaarat on jaettu kukin omiksi pintavesimuodostumikseen. Jos uoma on hydrologis-morfologisten olosuhteiden vuoksi tarpeen jakaa kahdeksi tai useammaksi pintavesimuodostumaksi, rajakohtana käytetään kohtaa, jossa virtaama muuttuu olennaisesti. Järvialtaiden pirstomat, erilliset lyhyet jokipätkät, jotka ovat kokoluokaltaan keskenään samanlaisia, voidaan yhdistää yhdeksi muodostumaksi. Pohjavesialueita on maassamme kartoitettu järjestelmällisesti jo noin 30 vuoden ajan. Pohjavesialueiden rajaus perustuu pelkästään luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat kartoitushetkellä käytettävissä. Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi. Aiemmassa luokituksessa pohjavesimuodostumiksi oli valittu I ja II luokan pohjavesialueet (vedenhankintaa varten tärkeä ja vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Nyt 3. seurantakaudella mukana ovat niiden lisäksi seuraavat pohjavesialueet: - 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Aineistossa ei erotella muodostumisalueen ja varsinaisen pohjavesialueen rajaa, vaan alue kuvataan yhtenäisenä. Prosessointihistoria: Vesimuodostumat on rajattu ELY-keskuksissa 1:10 000 mittakaavaisen Ranta10-aineiston pohjalta. Aineistojen geometristä laatua on vuonna 2019 tarkistettu Sykessä VesiPeto-hankkeessa mm. varmistamalla kohteiden keskinäinen yhteensopivuus. Aineistot eivät ole yhteensopivia MMLn nykyisen maastotietokanta-aineiston kanssa. Ålands landskapsregering vastaa Ahvenanmaan vesimuodostumien rajauksista ja aineistoista. |