Dataset extent
Vesihuoltoverkoston potentiaali (jätevesi, talousvesi ja jätevesi)
Data ja resurssit
Tässä tietojoukossa ei ole dataa
Lisätietoja
| Kenttä | Arvo |
|---|---|
| Metatietueen ID | {363584D7-C854-4A20-BD7E-A1385B4E171D} |
| Metatiedon pääasiallinen kieli | fin |
| Metatiedosta vastaava organisaatio | Suomen ympäristökeskus |
| Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto | alu_tuki@syke.fi |
| Metatiedosta vastaavan organisaation rooli | pointOfContact |
| Metatiedon päivityspäivämäärä | 2023-04-21 |
| Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io | EPSG:3067 |
| Aineiston/järjestelmän päivämäärä | 2016-12-28 |
| Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi | publication |
| Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus | |
| Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio | Suomen ympäristökeskus |
| Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto | alu_tuki@syke.fi |
| Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli | owner |
| INSPIRE-teema | Land use |
| Resurssityyppi | Paikkatietoaineisto |
| Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä | Vain Liiteri-tietopalvelun ja ympäristöhallinnon virastojen käyttöön. Aineiston luovuttaminen kolmannelle osapuolelle kielletty ilman tiedontuottajan lupaa. Lähde: Syke, Tilastokeskus, GTK |
| Saantirajoitteet | Public access to spatial data sets and services would adversely affect intellectual property rights. |
| Aineiston/järjestelmän tyyppi | vector |
| Aineiston/järjestelmän kieli | fin |
| Aineiston/järjestelmän aiheluokka | planningCadastre |
| Palvelun tyyppi | |
| Ajallisen kattavuuden alku | unknown |
| Ajallisen kattavuuden loppu | unknown |
| Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot | Vesihuoltoverkoston potentiaali on muodostettu asiantuntija-analyysinä asuinrakennusten tiheyden, maaperän kaivettavuuden ja verkoston keskimääräisten rakentamiskustannusten perusteella erikseen pelkille jätevesille (jv) sekä talousvedelle ja jätevesille yhteensä (ve+jv). Asiantuntija-analyysissä on tarkasteltu vesihuoltoverkoston kustannuksia suhteessa kiinteistökohtaisen vesihuoltojärjestelmän (tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo ja talousvesikaivo) keskimääräisiin kustannuksiin. Muitakin kiinteistökohtaisia järjestelmiä ja niiden eri yhdistelmiä on olemassa, mutta pienpuhdistamot ovat yleisimpiä, joten se valittiin vertailukohdaksi. Perusteet rakentamiskustannusten määrittelemiselle löytyvät julkaisusta (Helminen, Vienonen, Ristimäki ja Maunula. 2013. Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut vuoteen 2030. Suomen ympäristö 4/2013. Suomen ympäristökeskus. s. 45-53). Vesihuollon järjestämistä on pohdittava aina tapauskohtaisesti alueelliset (terveydelliset, ympäristönsuojelulliset, alueen kehitys yms.) tekijät huomioiden. Tämä potentiaalitarkastelu antaa viitteitä vesihuollon suunnitteluun, ja perustuu tiettyihin laskennallisiin oletuksiin. Vesihuoltoverkoston potentiaali tarkasteltavalla alueella on suuri, kun rakennustiheys ylittää 60 (ve+jv) tai 80 (jv) asuinrakennusta/km2 vaikeasti kaivettavassa maaperässä tai 30 (ve+jv) tai 35 (jv) asuinrakennusta/ km2 helposti tai keskivaikeasti kaivettavassa maaperässä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa tyypillisesti vain asemakaava-alueen. Toiminta-alueen ulkopuolella vesihuolto on järjestettävä myös esim. suurehkon asukasjoukon tarpeisiin. Suurehkon asukasjoukon määrittäminen on tulkinnanvaraista, mutta vesihuoltoverkoston suuren potentiaalin alueet voivat olla esimerkiksi asemakaava-alueiden tai kylätaajamien lievealueita, joilla vesihuoltoverkoston laajentaminen voi tulla hyvinkin todennäköiseksi muun infrastruktuurin ohella esimerkiksi väestönmuutoksesta riippuen. Vesihuoltoverkoston potentiaali tarkasteltavalla alueella on kohtalainen, kun rakennustiheys on 50-60 (ve+jv) tai 60-80 (jv) asuinrakennusta/ km2 vaikeasti kaivettavassa maaperässä tai 20-30 (ve+jv) tai 20-35 (jv) asuinrakennusta/ km2 helposti tai keskivaikeasti kaivettavassa maaperässä. Tällöin on syytä pohtia erityisen kriittisesti vesihuollon potentiaalia esimerkiksi alueen väestökehityksen perusteella. Vesihuoltoverkoston potentiaali tarkasteltavalla alueella on vähäinen, kun rakennustiheys alittaa 50 (ve+jv) tai 60 (jv) asuinrakennusta/ km2 vaikeasti kaivettavassa maaperässä tai 20 (jv & ve+jv) asuinrakennusta/ km2 helposti tai keskivaikeasti kaivettavassa maaperässä. Tällöin kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut ovat todennäköisesti kannattavampia. Prosessointihistoria: Aineisto on tuotettu yhdistelemällä Asuinrakennusten tiheys 250x250m naapuriruuduissa -aineiston tiedot Maaperän kaivettavuus – aineiston tietoihin. Maaperätarkastelun pohjana on käytetty GTK:n 1:200 000 -maaperäkarttaa ja sen pohjamaalajitietoja metrin syvyydestä maanpinnasta. Pohjamaalajit on jaoteltu kaivettavuuden mukaan seuraavasti GTK:n luokittelun perusteella. Helppo kaivettavuus: Savea tai hienojakoista maalajia, jonka päälajitetta ei ole selvitetty (käytännössä hienoa hiekkaa/ hietaa). Karkearakeista maalajia, jonka päälajitetta ei ole selvitetty (käytännössä hiekkaa/ soraa). Liejua/liejuista hienojakoista maalajia. Paksu turvekerros. Keskivaikea: Sekalajitteista maalajia, jonka päälajitetta ei ole selvitetty (käytännössä moreenia). Vaikea: Kalliomaata ja kalliopaljastumaa, rakkaa, kiviä. Maaperän kaivettavuus-aineistosta valittiin helpon ja keskivaikean kaivettavuuden luokat omaksi tasokseen ja samoin tehtiin vaikean kaivettavuuden luokalle. Näitä kahta tasoa käytettiin asuinrakennusten tiheys tietojen leikkaamiseen, siten, että aineistosta irrotettiin helpolla ja keskivaikealla kaivettavuudella sijaitsevat ruudut omaksi tasokseen, ja samoin tehtiin vaikealle kaivettavuudelle. Kumpikin taso luokiteltiin uudelleen yllä olevien raja-arvojen perusteella tasoihin, joissa on JV sekä VE + JV potentiaali helpolla/keskivaikealla kaivettavalla maalla ja vaikealla maalla (yth. 4 tasoa) Lopulta JV potentiaalin tasot yhdistettiin, samoin VE + JV. Luokka: Potentiaalin luokka (1 vähäinen , 2 kohtalainen, 3 suuri) Selite: Luokan selite |