Dataset extent

Suuralueellinen geokemia; purovesi

Suuralueellinen geokemia -aineiston on tuottanut GTK. Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa pienten latvapurojen veden fysikaalisia ominaisuuksia ja alkuaineiden pitoisuuksia. Näytteet on otettu pienistä latvapuroista (valuma-alue alle 30 km2) loppukesällä 1990. Näytteenotto on toistettu noin joka neljännessä pisteessä vuosina 1995, 2000 ja 2006. Näytemäärät olivat vuonna 1990 1162 (tiheys 1 näyte / 300 km2), vuonna 1995 286, vuonna 2000 286 ja vuonna 2006 249 kappaletta. Aineisto kattaa koko Suomen. Näytteiden otto, käsittely ja analytiikka on kuvattu Suomen geokemian atlaksen 3. osan (Lahermo ym. 1996) sivuilla 27 - 30. Kenttähavainnot, koordinaatit ja vesinäytteestä määritetyt fysikaaliset ominaisuudet ja alkuainepitoisuudet on yhdistetty tietokannaksi, jonka kukin tietue kuvaa yhtä näytepistettä. Kunkin näytteenottovuoden tiedot on talletettu eri tauluihin. Analyysimenetelmään viitataan nelimerkkisellä menetelmäkoodilla. Koodit ovat seuraavat:143I = pH:n tai sähkönjohtavuuden määritys potentiometrisesti143R = anionien määritys ionikromatografilla143C = fosfaatin määritys spektrofotometrisesti140M = liuenneiden alkuaineiden määritys vesinäytteestä ICP-MS-menetelmällä140P = liuenneiden alkuaineiden määritys vesinäytteestä ICP-AES-menetelmälläAlkuainepitoisuustietoon kuuluu numeerinen pitoisuusarvo yksikössä mg/L (eli ppm) tai µg/L (eli ppb) ja mahdollinen tarkistusmerkki. Sähkönjohtavuuden yksikkö on mS/m (25oC). Alkaliteetin yksikkö on mmol/L. Väriluvun yksikkö on mg Pt/L. KMnO4-luvun yksikkö on mg/L. Pitoisuus on talletettu muuttujaan, jonka nimi koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja analyysimenetelmän koodista sekä yksikkö ppm tai ppb. Esimerkiksi AS_140M_PPB on arseenin (As) pitoisuus, joka on määritetty ICP-MS-menetelmällä (140M) ja talletettu yksikössä µg/L eli ppb. Sitä seuraava muuttuja on tarkistusmerkki, esimerkiksi AS_140MT. Jos lukuarvoa seuraava tarkistusmerkki on ’>’ tai ’<’, niin pitoisuuskenttään talletettu lukuarvo on kemiallisen analyysimenetelmän määritysraja ja todellinen pitoisuus on tätä arvoa pienempi. Jos tarkistusmerkki on huutomerkki (!), analyysitulos on pienempi kuin analyysimenetelmän määritysraja, mutta tietokantaan on talletettu mittauslaitteen (epäluotettava) mittaustulos. Jos tarkistusmerkki on ’x’, tieto puuttuu.Suuralueellisen purovesigeokemiallisen kartoitusaineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli valtakunnallinen geokemiallinen yleiskartoitus ja ympäristön tilan perusarviointi. Muita käyttötapoja ovat esimerkiksi ympäristön tilan muutosten arviointi ja pintaveden taustapitoisuuksien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa valuma-alueiden kemiallisen tilan arvioinnissa.

Data ja resurssit

GTK Hakku -palvelu

Lisätietoja

Kenttä	Arvo
Metatietueen ID	403968d6-af88-47b5-940b-f6278482378e
Metatiedon pääasiallinen kieli	fin
Metatiedosta vastaava organisaatio	Suomen ympäristökeskus
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto	gistuki@syke.fi
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli	pointOfContact
Metatiedon päivityspäivämäärä	2020-06-23
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io	EPSG:3067
Aineiston/järjestelmän päivämäärä	2010-11-22
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi	publication
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio	Geologian tutkimuskeskus
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto	geodata@gtk.fi
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli	owner
INSPIRE-teema	Geology
GEMET-asiasana	geology
Resurssityyppi	Paikkatietoaineisto
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä	Aineisto on alun perin koottu suuralueellisiin käyttötarkoituksiin, joten se ei ole käyttökelpoinen paikallisiin tutkimuksiin. Aineiston käyttöä määrittää GTK:n peruslisenssi http://tupa.gtk.fi/paikkatieto/lisenssi/gtk_peruslisenssi_1.pdf © Geologian tutkimuskeskus
Saantirajoitteet	no limitations
Aineiston/järjestelmän tyyppi	vector
Aineiston/järjestelmän kieli	fin
Aineiston/järjestelmän aiheluokka	geoscientificInformation
Palvelun tyyppi
Ajallisen kattavuuden alku	unknown
Ajallisen kattavuuden loppu	unknown
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot	Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 –peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Kentällä on havainnoitu puron leveys, veden virtausnopeus, ympäristön maankäyttö ja maalaji näytteenottopisteessä. Muut tiedot perustuvat kentällä tai laboratoriossa tehtyihin veden fysikaalisten ominaisuuksien (esimerkiksi pH, sähkönjohtavuus) mittauksiin ja vesinäytteistä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin.Kenttähavainnot on koodattu seuraavasti:Virran (puron) leveys ilmoitetaan metreinä.Virtausnopeus on arvioitu neliluokkaisella asteikolla: 1 (seisova vesi), 2 (selvä virtaus), 3 (nopea virtaus), 4 (uoma kuivillaan).Ympäristön maankäyttö on koodattu seuraavasti: H (hakkuuaukea), M (metsä, pensaikko), N (niitty, viljelemätön pelto), P (viljelty pelto), S (suo), T (taaja asutus), X (tuntematon).Maaperä: HK (hiekka), KA (kallio, louhikko, kivikko), MR (moreeni), SA (savi, siltti), TU (turve), XX (tuntematon). Suuralueellisessa purovesigeokemiallisessa kartoituksessa vesinäytteet kerättiin fysikaalis-kemiallisia määrityksiä ja anionianalyysejä varten 500 ml:n muovipulloon. Raskasmetallianalyysejä varten suodatettiin (0,45 µm) 100 ml vettä, joka kestävöitiin suprapur-typpihapolla (1 ml). Suodattaminen ja näytteiden hapotus tehtiin kentällä. Joka 20. näyte oli ns. blank-näyte (ionivaihdettua vettä), joka käsiteltiin kentällä samaan tapaan kuin varsinainen näyte. Yksityiskohtaiset näytteenottokuvaukset on esitetty julkaisussa Lahermo ym. (1996) ja vuoden 2000 osalta Gregorauskiene ym. (2000). Vesinäytteet kuljetettiin laboratorioon kylmäpulloilla jäähdytetyissä styrox-laatikoissa valolta suojattuina. Laboratoriossa näytelaatikot säilytettiin mittaukseen asti pimeässä kylmiössä noin 4 oC:n lämpötilassa. Näytteiden varastointiaika vaihteli eri vuosina. Vuosina 1990, 1995 ja 2006 vesinäytteet analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laboratoriossa Otaniemessä ja vuonna 2000 Norjan geologian tutkimuskeskuksessa (NGU). Laboratoriot ovat akkreditoidut TO25 (EN ISO/IEC 17025) mukaisesti. Vesinäytteet analysoitiin induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektrometrillä (ICP-MS) ja plasma-atomiemissiospektrometrillä (ICP-AES). GTK:ssa käytössä olleet ICP-laitteistot olivat ICP-AES malli Jarrel-Ash Atomcomp Series 800 ja ICP-MS malli ICP-MS Perkin Elmer SCIEX Elan 5000. NGU:ssa käytetty massaspektrometri oli High Resolution ICP-MS (Finnigan Mat Element) ja ICP-AES -laitteisto Termo Jarrel Ash ICP 61. Anionit (F-, SO42-, Cl- ja NO3-) määritettiin käyttäen ionikromatografista menetelmää (IC). Veden pH mitattiin vuosina 1990 ja 1995 potentiometrisesti laboratoriossa WTW pH-90-laitteistolla sekä sähkönjohtavuus (EC) Radiometer CDM 83-konduktiometrillä. Vuosien 2000 ja 2006 näytteenotossa pH ja sähkönjohtavuus mitattiin kentällä WTW Multiline P3 pH/LF-SET-laitteistolla. Sähkönjohtokyvyn mittaamiseen käytettiin myös erillistä sähkönjohtokykymittaria (WTW LF92). Bikarbonaattipitoisuudet (HCO3-) vuosina 1990, 1995 ja 2006 määritettiin laboratoriossa titrimetrisesti. Vuonna 2000 alkaliteetti mitattiin kentällä Hachin digitaalisella titraattorilla (Hach Model 16900-01). Liuos titrattiin pH-arvoon 4,5, mikä arvo määritettiin pH-mittarilla. Vuonna 2006 mitattiin 21 näytettä sekä kentällä että laboratoriossa (Tenhola ja Tarvainen 2008). \data\gtk\Suuralueellinen_geokemia