Suojavyöhykesitoumukseen soveltuvat peltolohkot

Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojavyöhykesitoumukseen soveltuvat peltolohkot edistävät tehokkaimmin vesien suojelun tavoitteita. Aineistoon on analysoitu ne peltolohkot tai niiden osat, joihin suojavyöhyketukea voi hakea ja saada. Suojavyöhykkeitä voi perustaa pellolle, joka sijaitsee VIPU-vesistön läheisyydessä, pohjavesialueella, Natura-alueella, kosteikkojen reuna-alueella, tai on erittäin eroosioherkkä. Lisäksi aineistoon sisältyvät edellisen vuoden hyväksytyt suojavyöhykkeet. Peltolohkot perustuvat Ruokaviraston avoimeen peltolohkorekisteriin. Eroosioherkät lohkot on tunnistettu Luonnonvarakeskuksen laatiman peltolohkojen eroosioherkkyyttä kuvaavan RUSLE-mallin avulla.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan strategiasuunnitelman avulla. Tämän CAP-suunnitelman (common agricultural policy) puitteissa voidaan tukea maatalouden ympäristökuormituksen vähentämistä tasaamalla toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä. Ympäristökorvaus perustuu ympäristösitoumukseen, joka sisältää tilakohtaisia ja lohkokohtaisia toimenpiteitä. Suojavyöhykkeiden perustaminen kuuluu Suomen CAP-suunnitelman toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on ensisijaisesti edistää vesien suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantavat monimuotoisuutta.

Paikkatietoaineisto on rajattu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Aineisto päivitettiin 2026 vastaamaan aineistoa joka on päivityshetkellä viljelijöiden käytössä VIPU-palvelussa. Viljelijät voivat VIPU-palvelun aineiston avulla hakea tukea suojavyöhykkeen perustamiseen.

Agricultural parcels eligible for the water protection zone commitment

Water protection zones are permanent grassland plantations along watercourses to reduce the agricultural load of nutrients and solids to watercourses. Field parcels that are eligible for the protection zone commitment are the most effective in contributing to water protection objectives. The parcels or parts of parcels that are eligible to apply for and receive support from the protection zone have been analysed. Water protection zones can be established on agricultural land located along a waterbody, in a groundwater area, in a Natura area, on the edge of wetlands, or which is is highly susceptible to erosion. In addition, the dataset includes buffer zones approved in the previous year. The field parcels are based on the Finnish Food Authority’s open field parcel register. Erosion-prone parcels have been identified using the RUSLE model describing the erosion susceptibility of field parcels, developed by the Natural Resources Institute Finland.

The EU's Common Agricultural Policy is implemented through a strategic plan. This CAP (common agricultural policy) plan can support the reduction of environmental pressures on agriculture by offsetting the costs of measures and income losses. The environmental payment is based on an environmental commitment, which includes farm and parcel specific measures. The establishment of water protection zones is one of the measures in Finland's CAP plan, the main aim of which is to promote water protection and adaptation to climate change. In addition, protection zones prevent erosion and improve biodiversity.

The spatial data set is restricted to the internal use of the environmental authorities. The dataset was updated in 2026 to correspond to the dataset that is available to farmers in the VIPU service at the time of the update. Farmers can use the data set in VIPU service to apply for support to set up a water protection zone.