Suojavyöhykesitoumukseen soveltuvat peltolohkot

Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojavyöhykesitoumukseen soveltuvat peltolohkot edistävät tehokkaimmin vesien suojelun tavoitteita. Aineistoon on mallinnettu ne peltolohkot tai niiden osat, joihin suojavyöhyketukea voi hakea ja saada.
Suojavyöhykkeitä voi perustaa pellolle, joka sijaitsee vesistön varrella, pohjavesialueella, Natura-alueella, kosteikkojen reuna-alueella, merenrannalla, merkittävällä tulvariskialueella tai lohkolla, joka on erittäin eroosioherkkä. Eroosioherkät lohkot on tunnistettu peltolohkojen eroosioherkkyyttä kuvaavan RUSLE-mallin avulla, joka on Luonnonvarakeskuksen laatima. Peltolohkot perustuvat Ruokaviraston peltolohkorekisteriin. EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan strategiasuunnitelman avulla. Tämän CAP-suunnitelman (common agricultural policy). Sen puitteissa voidaan tukea maatalouden ympäristökuormituksen vähentämistä tasaamalla toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä. Ympäristökorvaus perustuu ympäristösitoumukseen, joka sisältää tilakohtaisia ja lohkokohtaisia toimenpiteitä. Suojavyöhykkeiden perustaminen kuuluu Suomen CAP-suunnitelman toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on ensisijaisesti edistää vesien suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantaa monimuotoisuutta. Paikkatietoaineisto on rajattu vain ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Aineisto pohjautuu Ruokaviraston avoimeen Peltolohkoaineistoon https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/julkaistut-tietoaineistot/paikkatietoaineistot/

Aineisto on myös viljelijöiden käytössä VIPU -palvelussa ja viljelijät voivat sen avulla hakea tukea suojavyöhykkeen perustamiseen.

Agricultural parcels eligible for the water protection zone commitment

Water protection zones are permanent grassland plantations along watercourses to reduce the agricultural load of nutrients and solids on watercourses. Parcels of arable land that are eligible for the protection zone commitment are the most effective in contributing to water protection objectives. The parcels or parts of parcels that are eligible to apply for and receive support from the protection zone have been modelled.
The erosion-prone parcels have been identified using the RUSLE model, which describes the erosion susceptibility of arable parcels and was developed by the Natural Resources Institute Finland. The EU's Common Agricultural Policy is implemented through a strategic plan. This CAP (common agricultural policy) plan can support the reduction of environmental pressures on agriculture by offsetting the costs of measures and income losses. The environmental payment is based on an environmental commitment, which includes farm and parcel specific measures. The establishment of water protection zones is one of the measures in Finland's CAP plan, the main aim of which is to promote water protection and adaptation to climate change. In addition, protection zones prevent erosion and improve biodiversity. The spatial data set is restricted to the internal use of the environmental authorities and according to use limitations of Agricultural parcels. It is available to farmers through the VIPU service and farmers can use it to apply for support to set up a water protection zone.