Soiden ja turvemaiden ravinteisuustaso

GTK:n Soiden ja turvemaiden ravinteisuustaso –aineisto on?koko Suomen suoalan kattava rasterimuotoinen paikkatietoaineisto soiden ja turvemaiden ravinteisuustasoista. Aineistossa ovat mukana muista turvemaiden maankäyttömuodoista viljelyssä olevat sekä hylätyt turvepellot (kytöheitot). Aineiston perusteella saadaan yleispiirteinen käsitys eri ravinteisuustasojen pinta-aloista ja alueellisesta jakautumisesta sekä suotyyppien kuivatusvaiheesta (ojittamaton, muuttuma, turvekangas). Ravinteisuustaso -aineisto on tuotettu kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistoista koneoppimismallinnuksella. Mallin opettamisessa opetusaineistoina on käytetty maastossa tehtyjä suotyyppimäärityksiä ja turvemaiden maankäyttömuotomäärityksiä. Aineisto on jaettu ojitustilanteen mukaisesti ojittamattomiin ja metsäojitettuihin tai ojitetuksi alueeksi luettaviin turvemaa-alueisiin. Aineistoon kuuluu lisäksi kunkin pikselin laatuluokituksen selittävä metadatarasteri. Aineisto on 10 x 10 metrin pikselikoossa oleva rasteriaineisto, jossa?kunkin pikselin arvo edustaa luokiteltua/mallinnettua ravinteisuusluokkaa sekä ojitustilannetta (ojittamaton/metsäojitettu/ojitetuksi luettava alue). Aineisto on ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa.

KÄYTTÖTARKOITUS Ravinteisuustaso -aineisto soveltuu käytettäväksi esimerkiksi yleispiirteisessä turvemaiden maankäytön ja suojelun suunnittelussa sekä Suomen kasvihuonekaasuraportoinnin tietotarpeisiin liittyvissä tutkimuksissa. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää maa- ja metsätaloudessa sekä tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Aineistoa ei suositella käytettävän pistemäisen tarkasteluun, mutta sen perusteella voidaan kohdentaa yksityiskohtaisempia tutkimuksia.

KÄYTTÖKELPOISUUS Aineisto on tarkoitettu antamaan yleiskuva ravinteisuustasojen alueellisesta esiintymisestä Suomessa eikä se sovellu pienimittakaavaiseen kohteelliseen tarkasteluun. Käyttäjien tulee huomioida aineiston soveltuvuus käyttötarkoituskohtaisesti perehtymällä metadatassa esitettyihin tietosisällön tarkkuuslukemiin.

Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/suotyyppi_ja_ravinteisuustasokoodit.pdf

Data ja resurssit

Tässä tietojoukossa ei ole dataa

Lisätietoja

Kenttä	Arvo
Metatietueen ID	{F1E91949-5226-466A-B4BB-DDE4E15B15CE}
Metatiedon pääasiallinen kieli	fin
Metatiedosta vastaava organisaatio	Suomen ympäristökeskus
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto	gistuki@syke.fi
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli	pointOfContact
Metatiedon päivityspäivämäärä	2023-08-30
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io	EPSG:3067
Aineiston/järjestelmän päivämäärä	2023-09-12
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi	publication
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio	Geologian tutkimuskeskus
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto	geodata@gtk.fi
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli	owner
INSPIRE-teema	Geology
GEMET-asiasana	geology
GEMET-asiasana	peat
Resurssityyppi	Paikkatietoaineisto
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä	Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Lähde: GTK
Saantirajoitteet	no limitations
Aineiston/järjestelmän tyyppi	grid
Aineiston/järjestelmän kieli	fin
Aineiston/järjestelmän aiheluokka	geoscientificInformation
Palvelun tyyppi
Ajallisen kattavuuden alku	None
Ajallisen kattavuuden loppu	None
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot	ALKUPERÄTIEDOT Ravinteisuustasot -aineiston tuotannossa on käytetty?rasteri- ja vektorimuotoisia kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistoja. Rasterimuotoisina kaukokartoitusaineistoina on käytetty 1) Sentinel-1 ja Sentinel-2 satelliittiaineistoja, 2) laserkeilausaineistosta johdettuja maaston pintamallia ja kasvillisuuden korkeusmallia, 3) matalalentogeofysiikan aineistoja sekä 4) monilähteistä valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Aineiston ryhmittelyssä ja rajaamisessa on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Suokasvillisuusvyöhyke -aineistoa. Vektorimuotoinen aineisto on muutettu rasterimuotoiseksi ja sovitettu rasteriaineistojen tapaan 10 m resoluutiolla tehtyyn perushilaan, joka perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan maa-alueisiin. Koneoppimismallintamisen opetusaineistoina käytettiin valtakunnan metsien inventointiaineiston (VMI) koealatietoja, GTK:n?turvetutkimusaineiston suotyyppimäärityksiä sekä GTK:n maaperäkartoituksen maaperäpiikityspisteitä. Maastohavaintotiedot on kerätty vuosien 2000 -2021 aikana. PROSESSOINTIHISTORIA Koko Suomen koneoppimismallintamista edelsi pilotointivaihe, jossa kehitettiin luokittelulle työvuo, valittiin käytettävät aineistot ja niiden esikäsittelymenetelmät, päätettiin opetusaineistojen luokkasisältö sekä testattavat koneoppimismenetelmät. Pilottialueiksi valittiin kolme turvemaiden maankäytöltä ja suotyyppijakaumaltaan toisistaan poikkeavaa aluetta Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomesta. Pilotoinnin perusteella Random Forest -algoritmi valikoitui parhaaksi koneoppimisluokittelijaksi. Lopullinen rasteriaineistojen piirrevalinta perustui geneettisellä algoritmilla tehtyyn yhteisajoon, joka kattoi kaikki kolme pilottialuetta. Pilotointivaiheen tulosten perusteella koko Suomen koneoppimisajot tehtiin Suomen suokasvillisuusvyöhykkeiden mukaisesti viidessä eri alueessa: 1) Kilpikeitaat, 2) Viettokeitaat, 3) Pohjanmaan aapasuot, 4) Peräpohjolan aapasuot ja 5) Yhdistetyt Metsä-Lapin aapasuot/Tunturi-Lapin palsa- ja paljakkasuot. Opetusaineistona käytetyt suotyyppihavaintotiedot jaettiin em. vyöhykkeisiin sekä vyöhykkeiden sisällä lisäksi ojittamattomiin ja metsäojitettuihin alueisiin maastotietokannan ojitusalueista luodun ojitusmaskin perusteella. Vyöhykkeelle 5 tehtiin vain yksi luokittelu (ojittamaton), koska metsäojituksia ei kyseisellä Pohjois-Lappiin sijoittuvalla vyöhykkeellä juurikaan ole tehty. Jokaiselle vyöhykkeelle tehtiin kaksi eri koneoppimismallinnusta: 1) Ensimmäinen malli sisälsi kaikki käytettäväksi valitut aineistot yhteiseltä alueelta, joilta ne olivat saatavilla. 2) Koska laserkeilaus lentoaineistosta johdettua korkeusmallia ja latvusmallia ei ollut saatavilla kaikkialta, tehtiin toinen luokittelu ilman ko. aineistoja. Yhdistämällä näiden kahden luokittelun tulokset, saatiin koko vyöhykkeen kattava yhtenäinen rasteriaineisto. Kaikkiaan koneoppimismallinnuksia tehtiin yhteensä 18 kappaletta (neljä vyöhykkeiltä 1-4 ja kaksi vyöhykkeeltä 5), joista muodostettiin lopulta koko Suomen kattava metsäojitettujen ja ojittamattomien turvemaiden suotyyppirasteriaineisto. Ravinteisuustaso -rasteriaineisto on luotu uudelleenluokittelemalla em. menetelmällä muodostettu suotyyppiaineisto uudelleen kutakin suotyyppiä vastaavaan Turunen et al. esittämään ravinteisuusluokkaan. (Turunen et all. 2002)