Dataset extent

Map data © OpenStreetMap contributors

Monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin (MVMI) kartta-aineisto 2009

VMI-aineiston tuottaja on Luonnonvarakeskus LUKE.

Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteiseninventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla tuotetaan kuntakohtaiset metsävara-arviot ja karttamuotoisia metsävaratietoja. Suurimpaan osaan maata on tuotettu 5 kattavaa karttateemajoukkoa ja Lappiin 4. Uusimmassa, vuoden 2009 inventoinnissa on 43 teemaa, puutavaralajitilavuuksien lisäksi puulajeittaiset ja puusto-ositeittaiset biomassat. Ensimmäinen koko maan tuote valmistettiin vuosina 1990-1994; uusimmat ovat vuosilta 2005, 2007 ja 2009. MVMI 2011 valmistuu alkuvuonna 2013. Ensimmäisessä vaiheessa vapaassa jakelussa ovat vuoden 2009 karttamuotoiset tulokset. Jatkossa uudet teemat tuotetaan yhden tai kahden vuoden välein. Metla on päättänyt laittaa karttamuotoisetteemat avoimesti jaettavaksi. Aineisto on rasterimuodossa, 20mx20m hilassa ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä ja kattaa metsätalouden maan (VMI-maaluokista metsä-, kitu- ja joutomaan). Tässä aineistossa muu maa ja vesialueet on rajattu pois käyttäen maastotietokannan elementtejä, jotka lähinnä vastaavat VMI:n muita maaluokkia. Aineistojen latauspalvelu on osoitteessa http://kartta.metla.fi/

Pohjois-Suomessa puuttuvia alueita

Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön

Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/metla_vmi2009.pdf http://www.paikkatietohakemisto.fi/catalogue/ui/metadata.html?lang=fi&metadataresourceuuid=2e5565ff-f17f-42a5-9435-d6353f2db46f http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi-moni.htm http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi10-maasto-ohje-06.pdf

Data ja resurssit

Lisätietoja

Kenttä Arvo
Metatietueen ID {F502D3A7-72F1-4B47-8845-ED272D78E72B}
Metatiedon pääasiallinen kieli fin
Metatiedosta vastaava organisaatio Suomen ympäristökeskus
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto gistuki.syke@ymparisto.fi
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli pointOfContact
Metatiedon päivityspäivämäärä 2020-06-11
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io EPSG:3067
Aineiston/järjestelmän päivämäärä 2012-12-07
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi revision
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio Luonnonvarakeskus LUKE
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto mvmi@luke.fi
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli owner
Esimerkkikuva
INSPIRE-teema Land cover
GEMET-asiasana forest
GEMET-asiasana land use
Resurssityyppi Paikkatietoaineisto
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä

Vain ymparistöhallinnon virastojen käyttöön/viranomaistehtäviin. Aineiston luovuttaminen kolmannelle osapuolelle kielletty ilman tiedontuottajan lupaa.

MVMI © Metla 2012

Saantirajoitteet

no limitations

Aineiston/järjestelmän tyyppi grid
Aineiston mittakaava (nimittäjä) 20000
Aineiston/järjestelmän kieli fin
Aineiston/järjestelmän aiheluokka environment
Palvelun tyyppi
Ajallisen kattavuuden alku 2000
Ajallisen kattavuuden loppu 2010
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot

Monilähteinen inventointi tehtiin Suomeen ensimmäisen kerran 1990-1994. Ensimmäinen koko maan tuote valmistettiin vuosina 1990-1994; seuraavat ovat vuosilta 1996-2003, 2005, 2007 ja 2009. MVMI 2011 on tekeillä. Ensimmäisessä vaiheessa vapaassa jakelussa ovat vuoden 2009 karttamuotoiset tulokset. Jatkossa uudet teemat tuotetaan yhden tai kahden vuoden välein. Vuoden 2009 tuloslaskentaan käytettiin yhteensä noin 54 000 VMI-maastokoealaa metsä-, kitu-, ja joutomaalta. Kuva-aineistona käytettiin pääasiasssa Landsat 5 satelliitin TM-kuvia ja, jollei niitä ollut saatavilla joko IRS P6, ALOS AVNIR-2 tai Landsat 7 ETM+ kuvia. Jotta koko maasta voitaisiin esittää mahdollisimman täydellinen kartta, tässä tuotteessa on yhdistetty: 1. vuoden 2009 tulos, jossa on käytetty vuosien 2006-2010 VMI-koealatietoja sekä vuosien 2009-2010 satelliittikuvia, 2. Ahvenanmaalta tulos, jossa on käytetty vuoden 2007 VMI-koealatietoja ja vuoden 2009 kuvia, 3. likimain Inarin ja Utsjoen alueen tulos, jossa on käytetty vuoden 2003 koealatietoja ja vuoden 2009 kuvia, 4. Enontekiön tulos, jossa on käytetty vuoden 2003 koealatietoja ja vuoden 2000 kuvia. Tätä on vielä täydennetty edellisen, vuoden 2007 MVMI-tuotteen avulla, jossa on käytetty vuosien 2005-2008 VMI-koealatietoja ja vuosien 2005-2007 satelliittikuvia. Tähän tuotesarjaan kuuluvasta indeksikartasta "Tietolähdeindeksi, MVMI 2009" näkyy, mistä osa-aineistosta kuva-alkiot ovat peräisin. Karttamuotoiset ennusteet tuotettiin tarkennetulla ei-parametrisellä k:n lähimmän naapurin estimointimenetelmällä (k-NN menetelmällä). Useimmiten estimoinnissa käytettiin viittä lähintä naapuria. Tarkennetussa k-NN estimoinnissa piirteiden painot optimoidaan minimoimalla estimoitavien muuttujien ennustevirheet geneettisen algoritmin avulla. Satelliittikuvan piirteiden lisäksi käytetään metsämuuttujien suuraluekarttoja piirteinä, tässä aineistossa puuston keskitilavuus puulajeittain. Tarkoituksena on ohjata lähimpien naapureiden valintaa luokitettavaa kuvanalkiota muistuttaviin metsiin (kts. alla viitteet). Estimointi tehtiin erikseen kivennäismaan, puustoisten soiden ja avosoiden ositteille kullekin satelliittikuvalle tai peräkkäisten satelliittikuvien jonolle. Kuvan ja koealojen ositus perustui Maanmittauslaitoksen maastotietokannan karttatietoon. Aineistosarja sisältää kaikkiaan 43 teemaa, jotka voidaan ryhmitellä muutamaan ryhmään: Puuston tilavuus on esitetty yhteistuloksena sekä jaoteltuna puulajiryhmiin (mänty, kuusi, koivu, muut lehtipuut) ja puutavaralajeihin (tukkipuu, kuitupuu). Puun tilavuus tarkoittaa runko-osan tilavuutta kannon yläpuolelta puun latvaan. Maastokoealan puuston tilavuus lasketaan koealaan kuuluvista puista käyttäen puista mitattuja tunnuksia sekä runkotilavuusmalleja. Ladattavissa kartoissa runkotilavuus esitetään 1 m3/ha luokissa. Puuston biomassa on jaoteltu seitsemään eri ositteeseen. Puun runkobiomassa tarkoittaa kuorellisen runko-osan biomassaa kannon yläpuolelta puun latvaan. Puun elävien oksien biomassa sisältää kaikkien elävien oksien massan ilman neulasia tai lehtiä. Puun kuolleiden oksien biomassa sisältää elävien puiden kuolleiden oksien biomassan ilman mahdollisesti jäljellä olevia neulasia tai lehtiä. Puun lehvästön biomassa tarkoittaa elävien neulasten tai lehtien biomassaa. Puun kantobiomassa sisältää elävien puiden kantojen massan. Sekä maanpäälliset että maanalaiset kannon osat otetaan huomioon, ei kuitenkaan juuria. Puun juuribiomassa sisältää elävien puiden yli 1 cm:n paksuisten juurien massan. Puun rungon hukkapuuosan biomassa tarkoittaa sellaisen kuorellisen runko-osan biomassaa, joka osa ei kelpaa aineispuuksi joko kokonsa tai laatunsa vuoksi. Maastokoealan biomassat lasketaan koealaan kuuluvista elävistä puista käyttäen koepuista mitattuja tunnuksia ja tilavuusmalleja sekä puuaineen tiheysmalleja (Repola ym. 2007) ja biomassamalleja (Repola 2008, 2009). Niin sanottujen lukupuiden tilavuudet ja runkobiomassat estimoidaan koepuiden estimaattien sekä lukupuu- ja metsikkötunnusten avulla. Ladattavissa kartoissa biomassat esitetään luokissa 10 kg/ha. Metsikkökuvion puuston ikä määritellään elävien puiden pohjapinta-alalla painotettuna keski-ikänä. Keski-ikä mitataan tai arvioidaan maastossa koealaan osuneilta metsä- ja kitumaan metsikkökuvioilta yhden vuoden luokissa. Metsikkökuvion puuston pohjapinta-ala on elävien puiden runkojen poikkileikkausala 1.3 metrin korkeudelta hehtaaria kohti laskettuna. Puuston pohjapinta-ala mitataan maastossa koealaan osuneilta metsä- ja kitumaan metsikkökuvioilta 1 m2/ha luokissa. Metsikkökuvion puuston keskipituus on elävien puiden pohjapinta-alan mediaania vastaavan puun pituus. Se on likimain sama kuin pohjapinta-alalla painotettu puiden pituuksien keskiarvo. Puuston keskipituus mitataan maastossa koealaan osuneilta metsä- ja kitumaan metsikkökuvioilta 1 dm:n luokissa. Metsikkökuvion puuston keskiläpimitta 1.3 metrin korkeudelta on elävien puiden pohjapinta-alan mediaania vastaavan puun läpimitta. Se on likimain sama kuin pohjapinta-alalla painotettu puiden läpimittojen keskiarvo. Puuston keskiläpimitta mitataan maastossa koealaan osuneilta metsä- ja kitumaan metsikkökuvioilta 1 cm:n luokissa. Puuston latvuspeittävyys VMI:ssa tarkoittaa koealan puuston vaakatasoon projisoidun latvuston peittämää osuutta koealan alasta. Latvuspeittävyys arvioitiin VMI10:ssä prosentteina (0-99) kiinteäsäteiseltä koealalta metsä-, kitu ja joutomaalla. VMI11-koealoille ennustettiin latvuspeittävyys k-NN-menetelmällä VMI10-koealoja käyttäen. VMI9:ssä (Ylä-Lappi) latvuspeittävyys arvioitiin koelalta kolmessa luokassa, jos koealan keskipiste sijaitsi metsä-, kitu-, tai joutomaalla. VMI9 koealoille laadittiin regressiomalli latvuspeittävyyden ennustamiseksi yhden prosentin yksiköissä. Lehtipuuston latvuspeittävyyden osuus johdettiin koko puuston latvuspeittävyydestä käyttäen lehtipuuston tilavuuden arvioitua osuutta kuvion puuston tilavuudesta (taimikoissa taimien runkoluvuista). Maaluokka jakaa metsätalousmaan alaluokkiin metsämaa, kitumaa ja joutomaa sekä metsätalouden tiet ja varastot. Metsätalousmaan ulkopuolella maaluokka kuvaa maankäyttöä. Ladattavassa kartassa yhdistetty metsä-, kitu- ja joutomaa perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan rajaukseen, jonka avulla erotetaan muiden maaluokkien peittämä alue. Jokaiselle kuvanalkiolle rajauksen sisällä on ennustettu todennäköisin kolmesta edellä mainitusta maaluokasta. Päätyyppi jakaa metsämaan, kitumaan ja joutomaan kivennäismaiksi ja soiksi ja suot edelleen korpiin, rämeisiin ja avosoihin. Sekä satelliittikuvat että VMI-koealat ositetaan ennen analyysia Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaisiin kivennäismaihin ja soihin. Jokaiselle kuvanalkiolle ennustetaan todennäköisin neljästä edellä mainitusta VMI:n päätyypistä. Siten ositteen sisällä voi olla sekä VMI:n mukaisia kivennäismaita että soita. Kivennäismaiden metsämaat jaetaan seitsemään kasvupaikkatyyppiin Lehto ja Leikolan (1987) mukaan. Seitsemäs luokka, kalliomaat ja hietikot voivat olla myös kitu- tai joutomaata. Pohjois-Suomessa kahdeksannen luokan muodostavat lakimetsät ja tunturit ja ne ovat aina kitumaata tai joutomaata. Sekä korvet, rämeet että avosuot luokitetaan kuuteen kasvupaikkaluokkaan riippumatta maaluokasta. Sekä satelliittikuvat että VMI -koealat ositetaan ennen analyysia Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaisiin kivennäismaihin, puustoisiin soihin ja avosoihin. Jokaiselle kuvanalkiolle on ennustettu karttaositteen sisällä todennäköisin kasvupaikkatyyppi. Siten karttaositteen sisällä voi olla sekä VMI:n mukaisia kivennäismaita että soita. Kuvanalkion tasolla ennustevirhe on suurehko, mutta pienenee alueen koon kasvaessa. Teemojen kuvanalkiokohtainen keskivirhe vaihtelee alueen sijainnista, puuston tilavuudesta ja kasvupaikasta riippuen. Tilavuusteemojen keskimääräiset virheet kuutiometreinä/ha on esitetty alla kuusikoina (puulajiryhmä puutavaralaji Etelä-Suomi/kivennäismaa Etelä-Suomi/suo Pohjois-Suomi/kivennäismaa Pohjois-Suomi/suo): kaikki kaikki 86 66 47 32 mänty kaikki 63 53 40 26 manty tukki 39 29 19 7 mänty kuitu 40 37 30 22 kuusi kaikki 63 37 27 12 kuusi tukki 43 23 12 3 kuusi kuitu 33 21 18 10 koivu kaikki 32 30 19 16 koivu tukki 10 7 2 1 koivu kuitu 25 25 17 13 lehtipuu kaikki 22 10 8 4 lehtipuu tukki 7 3 2 1 lehtipuu kuitu 16 8 7 2 Biomassojen kuvanalkiotason keskivirheiden (yksikkö 10 kg/ha) suuruusluokka on seuraavassa kuusikoina (puulajiryhmä biomassaosite Etelä-Suomi/kivennäismaa Etelä-Suomi/suo Pohjois-Suomi/kivennäismaa Pohjois-Suomi/suo): mänty runko ja kuori 2400 2100 1500 980 mänty elävät oksat 400 350 350 230 mänty kuolleet oksat 95 85 71 52 mänty neulaset 150 140 140 100 mänty kannot 190 170 140 94 mänty juuret 590 500 410 250 mänty hukkapuu 200 220 190 220 kuusi runko ja kuori 2300 1400 1000 450 kuusi elävät oksat 550 340 340 150 kuusi kuolleet oksat 100 63 48 23 kuusi neulaset 360 250 230 110 kuusi kannot 210 120 110 48 kuusi juuret 760 470 430 200 kuusi hukkapuu 19 18 16 14 lehtipuu runko ja kuori 9 8 8 6 lehtipuu elävät oksat 31 35 50 46 lehtipuu kuolleet oksat 62 52 40 25 lehtipuu lehvästö 58 47 41 35 lehtipuu kannot 9 8 6 6 lehtipuu juuret 85 66 47 31 lehtipuu hukkapuu 39 29 18 7 Muiden jatkuva-arvoisten teemojen kuvanalkiotason keskivirheiden suuruusluokka on seuraavassa kuusikoina (muuttuja Etelä-Suomi/kivennäismaa Etelä-Suomi/suo Pohjois-Suomi/kivennäismaa Pohjois-Suomi/suo, yksikkö): ikä 32 35 50 47 a pohjapinta-ala 9 8 6 6 m3/ha keskipituus 59 47 42 35 dm keskiläpimitta 9 8 8 6 cm latvuspeittävyys 20 18 16 14 % lehtip. latvuspeittävyys 15 12 11 10 % Maaluokkateemassa oikein luokitettujen kuva-alkioiden osuus on keskimäärin 92% kun luokitusta verrataan VMI:n maastoluokitukseen. Metsämaaksi luokitetuista kuva-alkioista keskimäärin 98% on VMI:n mukaista metsämaata, kun taas VMI:n mukaisesta metsämaasta 95% on luokitettu metsämaaksi. Kitumaan osalta vastaavat osuudet ovat 38% ja 50% ja joutomaasta 74% ja 87%. Päätyyppiteemassa (kangas, korpi, räme, avosuo) luokka on oikein 84%:lla kuva-alkiosta. 95% kankaiksi luokitetuista on VMI:n maastoluokituksen mukaan kankaita, kun taas VMI:n mukaisista kankaista 88% on luokitettu kankaiksi. Korpien vastaavat luvut ovat 20% ja 45%, rämeiden 76% ja 76% ja avosoiden 71% ja 84%. Kasvupaikkaluokitus on vaativaa maastossakin ja luokituserot henkilöiden välillä yleisiä. Kasvupaikkateeman kuva-alkiosta noin 50%:lla kasvupaikkaluokka on sama kuin VMI:n maastoluokituksessa. Ero on useimmiten kuitenkin vain yhden luokan suuruinen. Erot ovat yleisimpiä lehdoissa, lehtomaisilla soilla ja letoilla ja toisaalta karuilla kasvupaikoilla, karukkokankailla ja rahkaisilla soilla. MVMI:n ja VMI:n luokitukset ovat useimmiten yhteneviä tuoreilla kankailla ja vastaavilla soilla eli suursaraisilla ja mustikkaisilla soilla. Tähän luokkaan luokitetuista kuva-alkioista 60-65% kuuluu VMI:n maastoluokituksen mukaiseen luokkaan, kun taas maastoluokituksen mukaan ko. luokan kuva-alkioista 60% on luokitettu oikein. Luokkamuuttujien kohdalla on huomattava, että aluetasolla pinta-alaestimaattien virheet ovat edellä mainittuja pienempiä. Lisää tietoja menetelmistä ja luotettavuudesta on esimerkiksi julkaisuissa Tomppo, E., Haakana, M., Katila, M. & Peräsaari, J. 2008. Multi-source national forest inventory - Methods and applications. Managing Forest Ecosystems 18. Springer. 374 p. ISBN 978-1-4020-8712-7, Tomppo, E., Katila, M., Mäkisara, K. & Peräsaari, J. 2012. The Multi-source National Forest Inventory of Finland - methods and results 2007. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 227. 233 p. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp227.htm ja Tomppo, E. & Halme, M. 2004. Using coarse scale forest variables as ancillary information and weighting of variables in k-NN estimation: a genetic algorithm approach. Remote Sensing of Environment 92: 1-20. Lisää tietoa Suomen monilähteisestä valtakunnan metsien inventoinnista on sivuilla http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi-moni.htm ja http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi-moni-en.htm.

Prosessointihistoria: Prosessointi SYKE:ssä: Metlan aineistolatauspalvelusta (http://kartta.metla.fi/valinta.html) imuroitu utm200 karttalehdittäiset tiff-aineistot Mosaikoitu koko Suomen kattaviksi ERDAS IMAGINE rastereiksi Luettu ArcMap file data baseksi Aineisto sisältää seuraavat metsäteemat: Tiedostonimi Teema maaluokka_ Maaluokka 2009 (1,2,3) paatyyppi_ Päätyyppi 2009 (1,2,3,4) kasvupaikka_ Kasvupaikka 2009 (1,..,8) keskilapimitta_ Puuston keskiläpimitta 2009 (cm) keskipituus_ Puuston pituus 2009 (dm) ika_ Puuston ikä 2009 (vuosi) ppa_ Puuston pohjapinta-ala 2009 (m2/ha) latvuspeitto_ Puuston latvuspeittävyys 2009 (%) lehtip_latvuspeitto_ Lehtipuuston latvuspeittävyys 2009 (%) tilavuus_ Koko puusto, runkotilavuus 2009 (m3/ha) manty_ Mänty, runkotilavuus 2009 (m3/ha) mantytukki_ Mänty, tukkipuu 2009 (m3/ha) mantykuitu_ Mänty, kuitupuu 2009 (m3/ha) kuusi_ Kuusi, runkotilavuus 2009 (m3/ha) kuusitukki_ Kuusi, tukkipuu 2009 (m3/ha) kuusikuitu_ Kuusi, kuitupuu 2009 (m3/ha) koivu_ Koivu, runkotilavuus 2009 (m3/ha) koivutukki_ Koivu, tukkipuu 2009 (m3/ha) koivukuitu_ Koivu, kuitupuu 2009 (m3/ha) muulp_ Muu lehtipuu, runkotilavuus 2009 (m3/ha) muulptukki_ Muu lehtipuu, tukkipuu 2009 (m3/ha) muulpkuitu_ Muu lehtipuu, kuitupuu 2009 (m3/ha) bm_manty_runkokuori_ Biomassa, mänty, kuorellinen runkopuu 2009 (10 kg/ha) bm_manty_neulaset_ Biomassa, mänty, neulaset 2009 (10 kg/ha) bm_manty_elavatoksat_ Biomassa, mänty, elävät oksat 2009 (10 kg/ha) bm_manty_kanto_ Biomassa, mänty, kanto 2009 (10 kg/ha) bm_manty_juuret_ Biomassa, mänty, juuret, d > 1 cm 2009 (10 kg/ha) bm_manty_kuolleetoksat_ Biomassa, mänty, kuolleet oksat 2009 (10 kg/ha) bm_manty_latva_ Biomassa, mänty, hukkapuuosa 2009 (10 kg/ha) bm_kuusi_runkokuori_ Biomassa, kuusi, kuorellinen runkopuu 2009 (10 kg/ha) bm_kuusi_neulaset_ Biomassa, kuusi, neulaset 2009 (10 kg/ha) bm_kuusi_elavatoksat_ Biomassa, kuusi, elävät oksat 2009 (10 kg/ha) bm_kuusi_kanto_ Biomassa, kuusi, kanto 2009 (10 kg/ha) bm_kuusi_juuret_ Biomassa, kuusi, juuret, d > 1 cm 2009 (10 kg/ha) bm_kuusi_kuolleetoksat_ Biomassa, kuusi, kuolleet oksat 2009 (10 kg/ha) bm_kuusi_latva_ Biomassa, kuusi, hukkapuuosa 2009 (10 kg/ha) bm_lehtip_runkokuori_ Biomassa, lehtipuut, kuorellinen runkopuu 2009 (10 kg/ha) bm_lehtip_neulaset_ Biomassa, lehtipuut, lehvästö 2009 (10 kg/ha) bm_lehtip_elavatoksat_ Biomassa, lehtipuut, elävät oksat 2009 (10 kg/ha) bm_lehtip_kanto_ Biomassa, lehtipuut, kanto 2009 (10 kg/ha) bm_lehtip_juuret_ Biomassa, lehtipuut, juuret, d > 1 cm, 2009 (10 kg/ha) bm_lehtip_kuolleetoksat_Biomassa, lehtipuut, kuolleet oksat 2009 (10 kg/ha) bm_lehtip_latva_ Biomassa, lehtipuut, hukkapuuosa 2009 (10 kg/ha) mista_ Tietolähdeindeksi, MVMI 2009

\data\metla\vmi2009.gdb