Dataset extent

Maaperä 1:20 000 / 1:50 000

Maaperä 1:20 000 / 1:50 000 aineiston tuottaja on GTK. 1:20 000 ja 1:50 000 maaperän digitaalinen aineisto sisältää vuosina 1972–2007 maankäytön suunnitteluun, maankamaran raaka-aineiden tutkimukseen ja inventointiin, ympäristönhoitoon ja tieteelliseen tutkimukseen tuotettua aineistoa. Kartoitusmittakaava on pääsääntöisesti ollut 1:10 000. Aineistossa on esitetty pohjamaana 1 metrin syvyydessä oleva maalaji. Pohjamaakuvion minimikoko on yleensä 2 hehtaaria; poikkeuksena saaret, suo- ja peltosaarekkeet sekä geologisesti merkittävät kohteet. Pohjamaan päällä oleva 0,4 – 0,9 metrin paksuinen maakerros on kuvattu pintamaana. Geologisesti tai taloudellisesti merkittävissä tapauksissa voidaan kuvata paksumpikin pintamaakerros. Pintamaan minimikuviokoko on yleensä 4 hehtaaria. Alle 0,4 metrin paksuisia tai vaikeasti rajattavia peittäviä maakerroksia kuvataan pistemäisinä tietoina, joiden vaikutusalueen koko on vähintään 4 hehtaaria. Maalajien lisäksi aineistossa kuvataan eri tavoin syntyneitä geologisia maaperämuodostumia, kuten harjuja ja kumpumoreeneja. Muita kartoituskohteita, esimerkiksi pienet kalliohavainnot, dyynit, muinaisrannat, on esitetty pistemäisinä tai viivamaisina tietoina. Maaperä 1:20 000/1:50 000 aineisto soveltuu käytettäväksi keski- ja pienimittakaavaisessa maankäytön suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa, maa- ja metsätaloudessa sekä tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:20 000–1:100 000. Maaperäkartta-aineistoa ei pidä sellaisenaan, ilman lisäselvityksiä, käyttää tarkoituksiin, joissa tarvitaan yksityiskohtaista tietoa, kuten rakennesuunnitteluun.

Data ja resurssit

GTK Hakku-palvelu

Lisätietoja

Kenttä	Arvo
Metatietueen ID	0f3f054f-ad70-4cf1-a1d1-93589261bd04
Metatiedon pääasiallinen kieli	fin
Metatiedosta vastaava organisaatio	Suomen ympäristökeskus
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto	gistuki@syke.fi
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli	pointOfContact
Metatiedon päivityspäivämäärä	2020-06-16
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io	EPSG:3067
Aineiston/järjestelmän päivämäärä	2010-11-22
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi	publication
Aineiston/järjestelmän päivämäärä	2016-05-10
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi	revision
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio	Geologian tutkimuskeskus
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto	geodata@gtk.fi
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli	owner
INSPIRE-teema	Soil
GEMET-asiasana	soil
Resurssityyppi	Paikkatietoaineisto
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä	Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Lähde: GTK
Saantirajoitteet	no limitations
Aineiston/järjestelmän tyyppi	vector
Aineiston mittakaava (nimittäjä)	20000
Aineiston/järjestelmän kieli	fin
Aineiston/järjestelmän aiheluokka	geoscientificInformation
Palvelun tyyppi
Ajallisen kattavuuden alku	unknown
Ajallisen kattavuuden loppu	unknown
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot	Maaperäkartoituksen tausta-aineistona on käytetty kartoitusajankohdan uusimpia saatavilla olleita Maanmittauslaitoksen peruskarttoja ja mustavalko- tai vääräväri-ilmakuvia stereopareina mittakaavassa 1:10 000, Geologian tutkimuskeskuksen maaperä-, kallioperä-, turve-, maa-aines- ja pohjavesitutkimusten tietoja sekä muita alueen geologiaa käsittäviä tutkimuksia. Maalajirajojen ja muiden havaintojen paikantaminen maastossa tehtiin pääosin ilmakuvien ja peruskarttojen avulla. GPS-paikannusta alettiin käyttää vuodesta 1998 lähtien.Maaperäkartoitusprosessi koostuu ennakkotöistä, maastotöistä ja aineiston viimeistelytöistä. Ennakkotyöt käsittävät tausta-aineistona tarvittavien karttojen, ilmakuvien ja aikaisempien tutkimusten keräämisen ja valmistelun, ennakkohavaintojen tekemisen maastossa sekä ennakkotulkinnan peruskartoille ja 1:10 000 ilmakuville. Vuodesta 2003 lähtien tausta-aineistona käytettiin pääasiassa digitaalisia kartta-aineistoja ja ilmakuvia. Tällöin aineistot siirrettiin GPS-laitteella ja paikkatieto-ohjelmistolla varustettuun maastotietokoneeseen ja ennakkohavainnot ja -tulkinta tehtiin maastossa suoraan maastotietokoneelle.Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maalajirajat ja muut maaperähavainnot merkittiin 1:10 000 stereoilmakuville tai havaintolomakkeille. Maalajikuviot piirrettiin havaintojen ja stereoilmakuvatulkinnan perusteella. Havaintojen paikannus tapahtui pääasiassa kartan ja ilmakuvan avulla ja paikannustarkkuus vaihtelee maastosta riippuen. Vuodesta 1998 alkaen otettiin käyttöön GPS-laitteita paikannuksen avuksi. Maastokartoitusta täydennettiin tarpeen mukaan maanäytteillä, kairauksilla ja luotauksilla. Vuodesta 2003 alkaen maalajirajat ja muut maaperähavainnot tallennettiin maastotietokoneelle.Viimeistelytyöt käsittävät maalajikuvioiden ja muiden maaperätietojen tarkastuksen ja korjailun, lopulliselle kartalle tulevien kairaus- ja muiden lisätietojen valinnan sekä aineistojen tallentamisen Geologian tutkimuskeskuksen tietokantoihin.