Dataset extent

Maaperä 1:1 000 000

Maaperä 1:1 000 000 -aineiston on tuottanut GTK. Suomen maaperä 1:1 000 000 laadittiin Suomen Kartaston 5. laitoksen Geologia-vihkoon (123-126, 1990). Kartta painettiin vuonna 1984. Suomen maaperä 1:1 000 000 esittää maaperää värein ja symbolein syntytavan mukaan luokiteltuina geologisina kerrostumina. Kerrostumaluokkina kuvataan kalliomaa; louhikko, kivikko, rakka; jäätikkökerrostuma (moreenia): pohjamoreeni sekä kumpumoreeni / ablaatiomoreeni; jäätikköjokikerrostuma (soraa ja hiekkaa): harju, delta, reuna- ja saumamuodostuma sekä laaksontäyte ja muu jäätikön ulkopuolelle syntynyt kerrostuma; meri- ja järvikerrostuma (silttiä ja savea); rantakerrostuma (soraa ja hiekkaa); jokikerrostuma (soraa, hiekkaa ja silttiä); turvekerrostuma. Symbolein on lisäksi kuvattu päätemoreeneja (enimmäkseen De Geer-moreeneja), drumliineja ja dyynejä. Maalajikuvion minimikoko on yleensä 1 km². Koska luonnossa maaperäkerrostumien koko on yleensä pienempi kuin 1 km², on kuviolla esitetty alueen yleisin kerrostumatyyppi. Paikoin on otettu huomioon maaperän kannalta merkittävät neliökilometriä pienemmätkin kerrostumat. Ohjeellinen kuvion kapein kohta oli 0,5 km ja tärkeissä tapauksissa esim. harjuilla 0,3 km. Poikkeuksena pienien harjujen kokoa on liioiteltu.Maaperän 1:1 000 000-aineiston tarkoituksena on antaa yleiskuva maaperägeologiasta ja maaperämuodostumien jakautumisesta Suomen alueella. Aineisto on alun perin tehty Suomen Kartastoon viidennen laitoksen vihkoon 123-126. Aineiston käyttömittakaava on 1:1 000 000. Aineisto toimii vain yleissilmäyskarttana, koska maaperäkuvioita on huomattavasti yleistetty tai osin liioiteltu.

Data ja resurssit

GTK Hakku -palvelu

Lisätietoja

Kenttä	Arvo
Metatietueen ID	98dd3816-e223-4864-848b-f463796d0c29
Metatiedon pääasiallinen kieli	fin
Metatiedosta vastaava organisaatio	Suomen ympäristökeskus
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto	gistuki@syke.fi
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli	pointOfContact
Metatiedon päivityspäivämäärä	2020-06-23
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io	EPSG:3067
Aineiston/järjestelmän päivämäärä	2010-11-22
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi	publication
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio	Geologian tutkimuskeskus
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto	geodata@gtk.fi
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli	owner
INSPIRE-teema	Soil
GEMET-asiasana	soil
Resurssityyppi	Paikkatietoaineisto
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä	Aineisto ei sovellu käyttötarkoituksiin, joissa tarvitaan tarkkaa paikkaan sidottua maaperätietoa. Aineiston käyttömittakaava on 1:1 000 000. CC 4.0 Nimeä Kansainvälinen © Geologian tutkimuskeskus
Saantirajoitteet	no limitations
Aineiston/järjestelmän tyyppi	vector
Aineiston mittakaava (nimittäjä)	1000000
Aineiston/järjestelmän kieli	fin
Aineiston/järjestelmän aiheluokka	geoscientificInformation
Palvelun tyyppi
Ajallisen kattavuuden alku	unknown
Ajallisen kattavuuden loppu	unknown
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot	Tausta-aineistona on käytetty Etelä-Suomessa 1:100 000 maaperäkarttoja ja Pohjois-Suomen osalta 1:400 000 maaperäkarttoja. Etelä-Suomessa on käytetty soveltuvin osin apuna kenttätöissä myös yhdistettyjä maa- ja kallioperäkarttoja 1:200 000 ja Suomen geologista yleiskarttaa 1:400 000. Pohjamateriaalina on myös käytetty erikoiskarttoja: Pohjois-Suomen Maaperä (Hyyppä & Penttilä 1961), Suomen suot 1:1 000 000 (Valovirta 1976) sekä Suomen sora- ja hiekkaesiintymät (Niemelä 1976). Kartoitustyössä käytettiin Maanmittaushallituksen 1:100 000 kaksivärisiä topografisia karttoja ja 1:20 000 peruskarttoja sekä ilmakuvia.Maaperä 1:1 000 000 aineiston aikaansaamiseksi hyödynnettiin eri-ikäisiä ja mittakaavaisia karttoja. Näiden muokkaaminen yhtenäisin kartoitusperustein vielä kartoittamattomien alueiden kanssa vaati maastotarkistuksia ja kartoitustöitä. Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Kartoitustyöt tehtiin vuosina 1979–1981. Havaitut uurteet kirjattiin uurrehavaintolomakkeille. Leikkaukset valokuvattiin ja raportoitiin havaintolomakkeille. Kartoitustyössä käytettiin 1:100 000 topografisia karttoja, joilta maalajikuviot siirrettiin 1:1 000 000 karttapohjista suurennetuille 1:400 000 yleiskartoille. Etelä-Suomen osalta aineisto piirrettiin puhtaaksi mittakaavaan 1:100 000 ja pienennettiin valokuvaamalla mittakaavaan 1:400 000. Maaperän muodostumien ja kerrostumien tulkinnan apuna käytettiin 1:20 000 peruskarttoja ja ilmakuvia. Pohjois-Suomen osalta kartta perustuu suurimmaksi osaksi aikaisempiin 1:400 000 – mittakaavaisiin geologisiin yleiskarttoihin niitä edelleen yleistämällä miljoonakarttamateriaaliksi.Kuvattujen maaperäkuvioiden vähimmäiskoko maastossa oli 1 km². Ohjeellinen kuvion kapein kohta oli 0,5 km ja tärkeissä tapauksissa esim. harjuilla 0,3 km. Poikkeuksena pienien harjujen kokoa liioiteltiin. Ohjeellinen kartoitussyvyys oli 1 metri. Ohuet pintamaakerrokset jätettiin kuvaamatta. Kultakin peruskartta-alueelta laadittiin luettelo kansainvälisesti sekä kansallisesti merkittävistä kohteista.