Dataset extent

Map data © OpenStreetMap contributors

Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat 3. suunnittelukausi

Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan. Direktiivin mukaan pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä.

Pintavedet jaotellaan vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi.

Pintavesimuodostumat kuuluvat johonkin seuraavista jaotteluryhmistä: järvi, joki ja rannikkovesi. Sama vesimuodostuma ei voi kuulua useaan jaotteluryhmään.

Pohjavesimuodostumat sisältyvät ympäristöhallinnon kartoittamiin ja luokittelemiin vedenhankintaa varten tärkeisiin ja vedenhankintaan soveltuviin pohjavesialueisiin (eli ns. I ja II luokan pohjavesialueet).

Tämä aineisto sisältää pinta- ja pohjavesimuodostumat.

Vesienhoidon suunnittelun 1. suunnittelukauden mukaiset vesimuodostumat raportoitiin EUlle vuonna 2010. Vesienhoidon suunnittelun 2. suunnittelukauden vesimuodostumat raportoitiin EUlle vuonna 2016. Tämä aineisto sisältää 3. suunnittelukauden pinta- ja pohjavesimuodostumat, jotka raportoidaan EUlle vuonna 2022. Vesimuodostumien rajauksia on tarkistettu sekä uusia vesistöjä on otettu mukaan. Nämä aineistot on julkaistu suunnittelukaudella käytettäväksi ja ne voivat muuttua tämän suunnittelukauden aikana.

Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on kaikkien suunnittelukausien mukaiset vesimuodostumat erillisinä aineistoina. Huom! SYKEn Avoin tieto -palvelussa on jakelussa 2. suunnittelukauden aineisto luokitteluineen, 3. suunnittelukauden aineistosta jaetaan vain tiedot voimakkaasti muutetuista ja keinotekoisista vesimuodostumista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Aineisto sisältää 3. suunnittelukauden vesimuodostumat.

Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_vesimuodostumat.pdf https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin/Vesienhoito

Data ja resurssit

Lisätietoja

Kenttä Arvo
Metatietueen ID {AD287567-30F9-4529-9B47-2D6573FCAA9E}
Metatiedon pääasiallinen kieli fin
Metatiedosta vastaava organisaatio Suomen ympäristökeskus
Metatiedosta vastaavan organisaation yhteystieto gistuki@syke.fi
Metatiedosta vastaavan organisaation rooli pointOfContact
Metatiedon päivityspäivämäärä 2020-09-15
Koordinaattijärjestelmän EPSG-koodi, ks. https://epsg.io EPSG:3067
Aineiston/järjestelmän päivämäärä 2020-05-12
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi publication
Aineiston/järjestelmän päivämäärä 2020-09-15
Aineiston/järjestelmän päivämäärän tyyppi revision
Aineiston/järjestelmän yksilöivä tunnus
Aineistosta/järjestelmästä vastaava organisaatio Suomen ympäristökeskus
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation yhteystieto gistuki@syke.fi
Aineistosta/järjestelmästä vastaavan organisaation rooli owner
Esimerkkikuva
INSPIRE-teema Area management/restriction/regulation zones and reporting units
GEMET-asiasana surface water
Resurssityyppi Paikkatietoaineisto
Muut asiasanat Ei-Inspire
Muut asiasanat: sanaston nimi
Muut asiasanat Pintavesi
Muut asiasanat: sanaston nimi
Muut asiasanat pohjavesi
Muut asiasanat: sanaston nimi
Muut asiasanat hydrografia
Muut asiasanat: sanaston nimi
Käyttörajoitteet ja lähdemerkintä

Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Kayttolupa_ja_vastuut

Lähde: SYKE, ELY-keskukset

Saantirajoitteet

no limitations

Aineiston/järjestelmän tyyppi vector
Aineiston mittakaava (nimittäjä) 10000
Aineiston/järjestelmän kieli fin
Aineiston/järjestelmän aiheluokka inlandWaters
Palvelun tyyppi
Ajallisen kattavuuden alku unknown
Ajallisen kattavuuden loppu unknown
Aineiston/tietojärjestelmän historiatiedot

Vesimuodostumat on määritetty ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueilla ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Suomen rannikkovedet on tyypitelty jakamalla ne laajahkoihin alueisiin niiden luontaisten ominaispiirteiden perusteella. Rannikkovesien pintavesimuodostumia rajattaessa on otettu huomioon myös ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Rannikkovesien muodostumat ovatkin tyypiteltyjen alueiden osia. Järvet ovat pintavesimuodostumien määrittelyn kannalta selkeitä ja ne vastaavat pääosin ympäristöhallinnon järvirekisterissä esitettyjä alueita. Järvi on voitu jakaa erillisiin pintavesimuodostumiin, jos järven eri osien ominaisuudet (kuten syvyys tai humuspitoisuus) ovat niin erilaiset, että se haittaa järven tyypin määrittämistä ja tilan luotettavaa arvioimista. Osien vähimmäispinta-alaksi suositellaan 5 km2. Vastaavasti erillisinä altaina olevat järven osat voidaan yhdistää silloin, kun se on tyypittelyn kannalta perusteltua. Joen pääuoma, sivujoet ja latvahaarat on jaettu kukin omiksi pintavesimuodostumikseen. Jos uoma on hydrologis-morfologisten olosuhteiden vuoksi tarpeen jakaa kahdeksi tai useammaksi pintavesimuodostumaksi, rajakohtana käytetään kohtaa, jossa virtaama muuttuu olennaisesti. Järvialtaiden pirstomat, erilliset lyhyet jokipätkät, jotka ovat kokoluokaltaan keskenään samanlaisia, voidaan yhdistää yhdeksi muodostumaksi. Pohjavesialueita on maassamme kartoitettu järjestelmällisesti jo noin 30 vuoden ajan. Pohjavesialueiden rajaus perustuu pelkästään luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat kartoitushetkellä käytettävissä. Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi. Aiemmassa luokituksessa pohjavesimuodostumiksi oli valittu I ja II luokan pohjavesialueet (vedenhankintaa varten tärkeä ja vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Nyt 3. seurantakaudella mukana ovat niiden lisäksi seuraavat pohjavesialueet: - 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Aineistossa ei erotella muodostumisalueen ja varsinaisen pohjavesialueen rajaa, vaan alue kuvataan yhtenäisenä.

Prosessointihistoria: Vesimuodostumat on rajattu ELY-keskuksissa 1:10 000 mittakaavaisen Ranta10-aineiston pohjalta. Aineistojen geometristä laatua on vuonna 2019 tarkistettu SYKEssä VesiPeto-hankkeessa mm. varmistamalla kohteiden keskinäinen yhteensopivuus. Aineistot eivät ole yhteensopivia MMLn nykyisen maastotietokanta-aineiston kanssa. Ålands landskapsregering vastaa Ahvenanmaan vesimuodostumien rajauksista ja aineistoista.