Metsähallituksen maakotkien esiintymistä ja reviirejä koskevat aineistot

Metsähallituksen koostama aineistokokonaisuus kuvaa maakotkien reviirejä ja esiintymistä.

Uhanalaisten petolintujen pesäpaikkoja ja siten myös elinympäristömalleja koskee salassapitovelvoite (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 §:n 1 momentin, kohta 14). Pesäaineistoa tai malleja ei saa luovuttaa edelleen ja siitä saa esittää neuvotteluissa otteita vain viranomaisten ja sellaisten hanketoimijoiden läsnä ollessa, jotka ovat saaneet pesäaineiston käyttöoikeuden laji.fi -aineistoluovutusjärjestelmän kautta. Jos lausunnoissa tai viranomaisneuvotteluissa joutuu viittaamaan maakotkan pesän sijaintiin, tulee aina mainita, että tieto on salassapidettävä.

ac odds2025helmi Elinympäristömallin (RSF) mukainen suhteellinen todennäköisyys (odds) kotkien esiintymisestä eri alueilla. Malli on laadittu kaikille viimeisen kymmenen vuoden sisällä asutuksi todetuille pesille (pesässä pesitty tai pesää koristeltu). Pudonneita tai yli kymmenen vuotta asumattomana olleita pesiä ei huomioida mallinnuksessa. Koko Suomen aineisto on esitetty 100 x 100 metrin pikselikoossa. Pelkistyksestä johtuen aineisto soveltuu esim. useiden voimaloiden muodostamien tuulivoima-alueiden tarkasteluihin ja alueiden vertailuun, mutta suuntaa-antavasti myös yksittäisiin voimalakohtaisiin arviointeihin. Malli perustuu yhdeksän suomalaisen satelliittikotkan paikannustietoihin viime vuosilta. Jokaisesta yksittäisestä paikannuspisteestä on laskettu paikkatietoanalyyseihin perustuen elinympäristön ominaisuusarvoja. Elinympäristön ominaisuusarvot on saatu yhdistämällä paikannuspisteisiin erilaisia avoimia paikkatietoaineistoja, kuten Maanmittauslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) aineistoja sekä Suomen ympäristökeskuksen Corine-maanpeiteaineistoja. Elinympäristömallissa jokaisella rasterikartan pikselillä on tietty, logistisen regressioanalyysin kautta laskettu ominaisuusarvo, joka kertoo, suosiiko kotka tiettyjä maastonkohtia vai vältteleekö se tiettyjä maastonkohtia verrattuna satunnaispisteisiin. Mallissa todennäköisyyttä kuvaavat ominaisuusarvot ovat odds-arvoina. Arvoa 1 suuremmat arvot ovat alueita, joita kotka käyttää mallin mukaan satunnaispisteitä enemmän, ja vastaavasti tätä pienempien arvojen alueita kotka käyttää vähemmän. Lopulliseen elinympäristömalliin valikoituivat seuraavat muuttujat: etäisyys pesäpaikalle, etäisyys vakituiseen asutukseen, asutuksen määrä kilometrin vyöhykkeellä, maaston kaltevuuskulma, puuston ikä, harvapuustoisten alueiden määrä, vesistöt ja soiden reuna-alueiden määrä. Tulosten mukaan kotkat suosivat pesän läheisyyttä, soiden reunoja, jyrkkiä rinteitä sekä harvapuustoisia ja iäkkäitä metsiä. Kotkat välttelevät selkeimmin asutusta, vesistöjä ja naapurireviiriä. ac lennot2024helmi: Edellisestä tehty lentoennustekartta kotkareviireille, missä pikselin arvo kuvaa kotkaparin vuotuista lentomäärää (h/ha). Lentoaikojen ennustamiseksi halutulla alueella, esimerkiksi reviirillä, malliin on lisätty kotkaparin keskimääräinen vuotuinen lentoaika, joka on noin 1 100 tuntia. Lentoaika jaetaan mallin tuottaman todennäköisyysarvon (odds) mukaisesti kullekin rasterikartan pikselille, jolloin kartta kuvaa kotkan lentoaikaa reviirin eri osissa. Mallien tieteellinen tausta on kuvattu julkaisussa: Tikkanen, H., Rytkönen, S., Karlin, O-P., Ollila, T., Pakanen, V.-M., Tuohimaa, H., Orell, M. 2018: Modelling golden eagle habitat selection and flight activity in their home ranges for safer wind farm planning. —EIA Review 71: 120–131

Reviirimalli_maxent_avg: Malli kuvaa todennäköisyyksiä (0-1) pikselin (100m*100 m) soveltuvuudesta maakotkan ns. ydinreviiriksi.
Mallin tieteellinen taustasta on laadittu tieteellinen julkaisu (vertaisarvioitavana 29.3.2024): Pelkonen, P., H. Tikkanen, A. Lensu and S.Ponnikas 2024: Using species distribution modelling to estimate carrying capacity and effects of wind power in Golden eagle population. Ympäristömuuttujat reviirimallissa Osuus mallin rakentamiseen (%) Vakituisen asutuksen etäisyys 50,9 Päätien etäisyys 9,2 Kaltevuuden keskiarvo 4 km säteellä 7,3 Järvien määrä 4 km säteellä 6,4 Avoimen reuna-alueen määrä 4 km säteellä 6,3 Mäntyjen tilavuuden määrä 4 km säteellä 3,8 1Huviloiden etäisyys 3,6 Sorateiden etäisyys 3,4 Maaston korkeus 2,3 Puuston latvuspeittävyyden määrä 4 km säteellä 2,3 Männyn hukkapuun biomassa määrä 4 km säteellä 2,2 Avosuon määrä 4 km säteellä 1,7 Puuston iän määrä 4 km säteellä 0,6

mako reviiripolygonit2024_asututpes 10v: Vektoritiedostossa esitetään vuosina 2014-2024 vähintään kerran asutuksi todetut reviirit (pesitty tai pesää rakennettu). Reviirin rajat on määritelty gps-kotka-aineistoihin perustuen siten, että reviiri ulottuu maksimissaan 12,3 km:n etäisyydelle tiedossa olevista asutuista pesistä tai kahden eri reviirin pesien puoliväliin. Alue vastaa keskimääräistä aluetta, johon 95% satelliittipaikantimella varustettujen kotkien lennoista sijoittuu. ydinreviiri 50 pros 2024: Vektoritiedostossa esitetään rasteridastasta (ac lennot2025helmi) iteroitu pienin alue mihin mallinnetuista kotkaparin lennoista (yht. 1100 h) sijoittuu puolet. Reviireiden koosta ja kotkien lentomääristä on laadittu tieteellinen artikkeli (käsikirjoitus 29.3.2024) Tikkanen H, J. Leskinen, C. Ekblad, P. Pelkonen, V-E. Pakanen, A. Pöllänen: Temporal and spatial variation in flight characteristics of golden eagle (Aquila chrysaetos) in Finland. Käsikirjoitus.