Direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Luontodirektiivin ensisijainen tavoite on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen Euroopan yhteisön alueella. Tavoitteena on ylläpitää ja palauttaa yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelun taso. Tärkeimpänä suojelun keinona luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaita perustamaan erityisten suojelutoimien alueita. Nämä nk. Natura 2000 – alueet muodostavat yhtenäisen eurooppalaisen ekologisen verkoston turvaamaan luontodirektiivissä listattujen luontotyyppien ja lajien suojelua. Luontodirektiivi on pantu täytäntöön luonnonsuojelulailla (1996/1096) sekä riistalajien osalta metsästyslailla (28.6.1993/615).
Jäsenvaltiot raportoivat joka kuudes vuosi EU:lle luontodirektiivin toimeenpanosta direktiivin artikla 17 mukaisesti. Ympäristöministeriön tuottamassa yleisessä osiossa raportoidaan kansallisesti mm. Natura 2000 – verkoston nykytilasta, kytkeytyvyydestä, hoidon ja käytön suunnittelusta, tehdyistä ennallistamistoimista ja verkoston vaikutuksesta luontotyyppien ja lajien suojeluun. Jokaisesta luontotyypistä (69 kpl) raportoidaan myös levinneisyysalue, pinta-ala, rakenteen ja toiminnan tila sekä tulevaisuuden näkymät. Lajien (139 kpl) osalta raportoidaan tiedot levinneisyysalueesta, populaation koko, lajin käyttämän elinympäristön tila ja riittävyys sekä lajin tulevaisuuden näkymät. Lisäksi jokaiselle luontotyypille ja lajille määritetään kansallinen suojelutaso.
Ympäristöministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen ympäristökeskuksen lisäksi raportointityössä oli mukana asiantuntijoita Metsähallituksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Varsinais-Suomen ELY- keskuksesta sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksesta. Ennen raportin lähettämistä sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida raportointia Ympäristöministeriön järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa.
