VELMU lajihavainnot

Aineistoa voi tarkastella Velmu-karttapalvelussa tai rajapinnan kautta. The Data set is viewable in the Velmu map service or through the interface. Materialet kan granskas via Velmu-karttjänsten eller via gränssnittet.

©Syke ©Metsähallitus

Lähde: Syke

Public access to spatial data sets and services would adversely affect the protection of the environment to which such information relates, such as the location of rare species.

Päivitys 11-2022: Aineisto päivitetty vuoden 2022 kartoitusaineistoilla.

Päivitys 05-2022: Aineisto päivitetty vuoden 2021 kartoitusaineistoilla.

Päivitys 05-2021: Aineisto päivitetty vuoden 2020 kartoitusaineistoilla.

Aineisto sisältää Velmun lajihavaintotietoja vuosilta 2004–2022 sekä Ahvenanmaan merialueen vesikasvillisuusaineiston vuosilta 2002–2015 ja Ahvenanmaan erilliskartoitusten lajihavaintoja vuosilta 2017–2018. Aineisto päivitetty syksyllä 2020 SEAmBOTH-aineistoilla vuodelta 2019.

Velmun lajihavainnoissa kullakin kartoituspisteellä on kirjattu kaikki esiintyvät lajit ja niiden peittävyysprosentit. Osassa lähtöaineistoissa pohjaeläinten peittävyydet merkittiin ennen vuotta 2011 luokkina (1-3), minkä seurauksena todellisia peittävyysarviota ei ole voitu luotettavasti kirjata lajihavaintoaineistoon. Tämän vuoksi kaikkien pohjaeläinhavaintojen peittävyysprosentiksi on merkitty arvo 0,001 paitsi sinisimpukan kohdalla (Mytilus trossulus), jonka peittävyys ilmoitetaan prosentteina (0–100 %). Peittävyysprosenttien arviointi on subjektiivista ja lajien tunnistamistarkkuus riippuu kartoitusmenetelmästä ja kartoittajasta. Sukelluksilla havainnot ovat tarkempia ja niissä päästään useimmiten lajitasolle, kun taas videoissa lajilleen tunnistaminen ei ole useinkaan mahdollista, sillä useimmat lajit vaativat lähempää tarkastelua. Matalilla alueilla drop-videohavaintoja on täydennetty haraamalla, jolloin lajimäärityksiä on voitu varmentaa. Suurin osa näytepisteistä on sijoitettu rannikolle perustuen ympäristömuuttujien vaihtelun muodostamiin luokkiin ja satunnaisotantaan, mikä lisäksi osalla alueista drop-videointeja on suoritettu ruudukko-otantaan perustuen 100 metrin välein. Vektoriaineisto on tuotettu taulukkomuotoisesta lomakkeesta, jossa on sijaintitieto. Aineistoa voi tiedustella sähköpostitse osoitteesta syke.velmudata@syke.fi.

Ahvenanmaan merialueen kasvillisuusaineisto koostuu Åbo Akademin Husön biologisen aseman tutkimuksissa kerätyistä kasvillisuusaineistoista. Aineisto sisältää havaintoja vedenalaisista putkilokasveista ja makrolevistä. Aineistot on julkaistu pääosin Husön raporteissa (https://www.doria.fi/handle/10024/167036) ja ne sisältävät myös Martin Snickarsin väitöskirja-aineistot matalista lahdista (Snickars 2008). Kasvillisuusaineistot on pääsääntöisesti kerätty käyttäen linjasukellusta. Linjojen pituudet vaihtelevat. Etenkin kovilla pohjilla, linjat lähtevät pääsääntöisesti rannasta kohtisuoraan ulos (pituus yleensä 50 m). Lahdissa sen sijaan on yleensä useita lahden yli meneviä linjoja. Eri lajien ja pohjasubstraatin peittävyydet (%) on määritetty 0.25m2:n alalta (50 x 50 cm ruutu) käyttäen peittävyysprosentteja (0.1-100%). Eläinten esiintymistä (esim. sinisimpukka) ei ole kartoitettu. Aineistot on mahdollista saada pyydettäessä Husön biologiselta asemalta, martin.snickars@abo.fi.

Ahvenanmaan vuosien 2017–2018 kartoitukset suoritettiin hankkeessa, jonka rahoittivat Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota EU:n luontodirektiivin meriluontotyyppien, hiekkasärkkien (1110) ja riuttojen (1170) sekä harjusaarten (1610) ja ulkosaariston luotojen ja saarten (1620) kartoittamiseen, mukaan lukien niiden vedenalaiset osat. Datan keräsi ja sen omistaa Husön biologinen asema, Åbo Akademi. Kartoituksessa käytetyt menetelmät seurasivat suurelta osin Velmu-ohjelman menetelmiä. Tutkimukset tehtiin käyttämällä drop-video- ja sukelluslinjoja, jotka keskittyivät < 25 m syvyyteen. Näytteenottosuunnittelun ja kenttämenetelmien kuvaus on julkaistu hankkeen loppuraportissa, Rinne et al 2019: Mapping Marine Natura 2000 habitats in Åland, Final Report, Husö biological station report no 153 (https://www.doria.fi/handle/10024/168137).

Uppdatering 11-2022: Kartskikt uppdaterat med karteringsdata från 2022.

Uppdatering 05-2022: Kartskikt uppdaterat med karteringsdata från 2021.

Uppdatering 05-2021: Data uppdaterat med karteringsdata från 2020.

Datasetet innehåller Velmu-artobservationer från åren 2004–2022, Ålands marina vegetationsdata från åren 2002–2015 och Ålands marina karteringsdata från åren 2017-2018. Kartskiktet uppdaterades under hösten 2020 med SEAmBOTH-punktdata från år 2019.

För Velmu-observationer vid varje karteringspunkt har det noterats vilka arter som observerats, samt deras täckningsgrader. I en del av ursprungsdatat hade täckningen av bottendjur märkts i klasser (1-3) före 2011, vilket lett till att täckningsgrader inte har varit möjligt att föra till artobservationsdatat. I stället har täcknigen för dessa arter märkts som 0,001, förutom Mytilus trossulus som har normala värden för täckningsgraden (0–100 %). Estimeringen av täckningsgrader är till en del subjektivt och noggrannheten av artidentifiering är beroende av karteringsmetod och till viss mån också av karteraren. Vid dyk är noggrannheten av artobservationerna bättre och där uppnår man ofta artnivå, medan för videon är det ofta inte möjligt att identifiera till arten, för de flesta arterna kräver noggrannare granskning. På grunda områden har videokartering ställvis kompletteras med räfsning, som gett noggrannare identifieringar. Största delen av karteringspunkterna har placerats enligt stratifierad slumpmässig sampling, baserat på variation i miljövariabler. Utöver detta har en del av områden karteras enligt s.k. grid-metod där karteringspunkter är belägna i ett nätverk med, vanligast, 100m mellan punkterna. Vektorkartlagret har producerats från tabeller, där koordinater har inkluderats. Datatabeller kan förfrågas från via epost syke.velmudata@syke.fi.

Ålands marina vegetationsdata består av data som har sammanställts från olika forskningsprojekt vid Husö biologiska station, Åbo Akademi. Data innehåller observationer av undervattenskärlväxter och makroalger. Data finns publicerat i Husös rapportserie (https://www.doria.fi/handle/10024/167036) och i Martin Snickars avhandling om grunda havsvikar (Snickars 2008). Vegetationsdata är huvudsakligen insamlat genom dyktransekter. Längden på transekterna varierar. På hårda bottnar går linjerna direkt ut från stranden (vanligtvis 50 m). I vikar finns det oftast flera linjer som täcker hela viken. Täckningsgraden (0.1-100 %) av arter och bottensubstrat har beräknats från en ruta på 0.25 m2 (0.5m x 0.5m) vid olika punkter längs med dyktransekterna. Förekomster av djur (t.ex. blåmussla) har inte rapporterats. Det är möjligt att få tillgång till data genom att kontakta Husö biologiska station, martin.snickars@abo.fi.

Ålands marina karteringsdata 2017–2018 består av biologiska undersökningar från ett projekt finansierat av Europeiska havs- och fiskerifonden och Ålands landskapsregering. Under projektets gång betonades speciellt vikten av karteringar av sandbankar (1110), rev (1170), rullstensåsöar (1610) och boreala skär och småöar (1620) inklusive deras undervattensdelar, som definieras i habitatdirektivet. Data samlades in och ägs av Husö biologiska station, Åbo Akademi. Metoderna som använts vid karteringen följde Velmu-programmets metodik i stor utsträckning. Undersökningarna genomfördes med hjälp av drop-video och dyktransekt koncentrerade till < 25 m djupa områden. Beskrivning av provtagningsdesign och fältmetoder har publicerats i projektets slutrapport, Rinne et al 2019: Mapping Marine Natura 2000 habitats in Åland, Final Report (Kartering av marina Natura 2000 habitat på Åland - Slutrapport), Husö biologiska stations rapport nr 153 (https://www.doria.fi/handle/10024/168137).

Update 11-2022: Data updated with 2022 mapping data.

Update 05-2022: Data updated with 2021 mapping data.

Update 05-2021: Data updated with 2020 mapping data.

The data set includes the Velmu species observations from the years 2004–2019, the Åland Island's marine vegetation data from the years 2002–2015 and species observations from the Åland Islands marine mapping in 2017–2018. The data was updated during autumn 2020 with point data from the SEAmBOTH project from 2019.

In the Velmu data all observed species and their coverage percentages have been marked for each sampling site. Before 2011 some of the sessile bottom fauna coverages were listed as classes (1-3) which made it hard to convert them to absolute percentage coverages. Therefore, all the sessile bottom fauna observations’ coverage percent has been set to 0.001 to inform that the species is present but the coverage has not been estimated. The exception to this is the coverage of the blue mussel (Mytilus trossulus) which varies from 0 to 100%. Estimation of the coverage percentages is subjective and the identification accuracy is method and mapper specific. Diving samples are more accurate in species level, whereas genus level identification in video method is more realistic in case of tricky species that need microscopic examination. In shallow areas drop-down videos have been completed with rake samplings in order to get species level confirmations. Majority of the sites has been placed to the coastal areas based on the classes that the environmental variables form but also based on the random sampling. Some drop-down video sites have been located to a grid of 100 m interval. Should you need the data, please send a request to syke.velmudata@syke.fi.

Åland’s marine vegetation data consists of data that have been collected in research projects at Husö biological station, Åbo Akademi University. The data include observations of underwater marine plants and macroalgae. The data have been published in Husö report series (https://www.doria.fi/handle/10024/167036) and they also include data from Martin Snickars’s PhD thesis (Snickars 2008). The data are mainly collected using dive transects. The length of the transects varies. On hard bottoms, the transects are mainly perpendicular to the shoreline (length usually 50 m). In shallow bays, there are often many transects that go across the bay. The coverage (0.1-100%) of species and bottom substrate has been recorded using 0.25 m2 (0.5m x 0.5m) frame on points along the transects. The coverage of animals (e.g. blue mussel) have not been recorded. To get the data, contact Husö biological station, martin.snickars@abo.fi.

The Åland marine mapping data 2017–2018 consists of biological surveys carried out in a project financed by the European Maritime and Fisheries Fund and the Government of Åland. During the project, special emphasis was set to mapping sandbanks (1110) and reefs (1170) as defined in the Habitats Directive, as well as esker islands (1610) and boreal Baltic islets and small islands (1620), including their underwater parts. The data was gathered and is owned by Husö Biological Station, Åbo Akademi University. The methods used in the mapping followed the methods of the Velmu programme to a large extent. The surveys were carried out using drop-video and scuba-diving transects concentrated on areas < 25 m deep. Description of the sampling design and field methods has been published in the final report of the project, Rinne et al 2019: Mapping Marine Natura 2000 habitats in Åland, Final Report, Husö biological station report no 153 (https://www.doria.fi/handle/10024/168137).