Dataset extent
Suuralueellinen geokemia; purovesi
Data and Resources
Additional Info
Field | Value |
---|---|
File Identifier | 403968d6-af88-47b5-940b-f6278482378e |
Metadata Language | fin |
Organisation responsible for metadata | Suomen ympäristökeskus |
Contact information of the organisation responsible for metadata | gistuki@syke.fi |
The role of the organisation responsible for metadata | pointOfContact |
Metadata revision date | 2020-06-23 |
EPSG Code of the Reference System, see https://epsg.io/ | EPSG:3067 |
Resource Date | 2010-11-22 |
Resource Date Type | publication |
Unique Resource identifier | |
Organisation Responsible for Resource | Geologian tutkimuskeskus |
Contact information of the organisation responsible for Resource | geodata@gtk.fi |
The role of the organisation responsible for Resource | owner |
INSPIRE Data Theme | Geology |
GEMET Concepts Keyword | geology |
Resource Classification | Paikkatietoaineisto |
Use constraints and source | Aineisto on alun perin koottu suuralueellisiin käyttötarkoituksiin, joten se ei ole käyttökelpoinen paikallisiin tutkimuksiin. Aineiston käyttöä määrittää GTK:n peruslisenssi http://tupa.gtk.fi/paikkatieto/lisenssi/gtk_peruslisenssi_1.pdf © Geologian tutkimuskeskus |
Access Constraints | no limitations |
Representation Type | vector |
Resource Language | fin |
Resource Topic Category | geoscientificInformation |
Service Type | |
Begin Date of Temporal Extent | unknown |
End Date of Temporal Extent | unknown |
Lineage Information | Näytteen koordinaatit on määritetty 1:20 000 –peruskarttalehdiltä tai pienempimittakaavaisilta kartoilta. Kentällä on havainnoitu puron leveys, veden virtausnopeus, ympäristön maankäyttö ja maalaji näytteenottopisteessä. Muut tiedot perustuvat kentällä tai laboratoriossa tehtyihin veden fysikaalisten ominaisuuksien (esimerkiksi pH, sähkönjohtavuus) mittauksiin ja vesinäytteistä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin.Kenttähavainnot on koodattu seuraavasti:Virran (puron) leveys ilmoitetaan metreinä.Virtausnopeus on arvioitu neliluokkaisella asteikolla: 1 (seisova vesi), 2 (selvä virtaus), 3 (nopea virtaus), 4 (uoma kuivillaan).Ympäristön maankäyttö on koodattu seuraavasti: H (hakkuuaukea), M (metsä, pensaikko), N (niitty, viljelemätön pelto), P (viljelty pelto), S (suo), T (taaja asutus), X (tuntematon).Maaperä: HK (hiekka), KA (kallio, louhikko, kivikko), MR (moreeni), SA (savi, siltti), TU (turve), XX (tuntematon). Suuralueellisessa purovesigeokemiallisessa kartoituksessa vesinäytteet kerättiin fysikaalis-kemiallisia määrityksiä ja anionianalyysejä varten 500 ml:n muovipulloon. Raskasmetallianalyysejä varten suodatettiin (0,45 µm) 100 ml vettä, joka kestävöitiin suprapur-typpihapolla (1 ml). Suodattaminen ja näytteiden hapotus tehtiin kentällä. Joka 20. näyte oli ns. blank-näyte (ionivaihdettua vettä), joka käsiteltiin kentällä samaan tapaan kuin varsinainen näyte. Yksityiskohtaiset näytteenottokuvaukset on esitetty julkaisussa Lahermo ym. (1996) ja vuoden 2000 osalta Gregorauskiene ym. (2000). Vesinäytteet kuljetettiin laboratorioon kylmäpulloilla jäähdytetyissä styrox-laatikoissa valolta suojattuina. Laboratoriossa näytelaatikot säilytettiin mittaukseen asti pimeässä kylmiössä noin 4 oC:n lämpötilassa. Näytteiden varastointiaika vaihteli eri vuosina. Vuosina 1990, 1995 ja 2006 vesinäytteet analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laboratoriossa Otaniemessä ja vuonna 2000 Norjan geologian tutkimuskeskuksessa (NGU). Laboratoriot ovat akkreditoidut TO25 (EN ISO/IEC 17025) mukaisesti. Vesinäytteet analysoitiin induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektrometrillä (ICP-MS) ja plasma-atomiemissiospektrometrillä (ICP-AES). GTK:ssa käytössä olleet ICP-laitteistot olivat ICP-AES malli Jarrel-Ash Atomcomp Series 800 ja ICP-MS malli ICP-MS Perkin Elmer SCIEX Elan 5000. NGU:ssa käytetty massaspektrometri oli High Resolution ICP-MS (Finnigan Mat Element) ja ICP-AES -laitteisto Termo Jarrel Ash ICP 61. Anionit (F-, SO42-, Cl- ja NO3-) määritettiin käyttäen ionikromatografista menetelmää (IC). Veden pH mitattiin vuosina 1990 ja 1995 potentiometrisesti laboratoriossa WTW pH-90-laitteistolla sekä sähkönjohtavuus (EC) Radiometer CDM 83-konduktiometrillä. Vuosien 2000 ja 2006 näytteenotossa pH ja sähkönjohtavuus mitattiin kentällä WTW Multiline P3 pH/LF-SET-laitteistolla. Sähkönjohtokyvyn mittaamiseen käytettiin myös erillistä sähkönjohtokykymittaria (WTW LF92). Bikarbonaattipitoisuudet (HCO3-) vuosina 1990, 1995 ja 2006 määritettiin laboratoriossa titrimetrisesti. Vuonna 2000 alkaliteetti mitattiin kentällä Hachin digitaalisella titraattorilla (Hach Model 16900-01). Liuos titrattiin pH-arvoon 4,5, mikä arvo määritettiin pH-mittarilla. Vuonna 2006 mitattiin 21 näytettä sekä kentällä että laboratoriossa (Tenhola ja Tarvainen 2008). \data\gtk\Suuralueellinen_geokemia |