Dataset extent

Map data © OpenStreetMap contributors

Kasviplanktontietojärjestelmä - KPLANK

Kasviplanktontietojärjestelmä sisältää lähinnä ympäristö- ja aluehallinnon sisä- ja rannikkovesien seurantojen ja velvoitetarkkailujen kvantitatiivisia kasviplankton aineistoja. Aineisto sisältää ajallista ja paikallista tietoa kasviplanktonin määrästä, leväryhmien keskinäisistä suhteista ja lajiston koostumuksesta Suomen sisä- ja rannikkovesien sekä avomeren havaintopaikoista, sekä pitkäaikaisia trendejä seurannan havaintopaikoilla kasviplanktonin määrästä ja koostumuksesta.

Järjestelmään pääsee Hertta ja Avoin tieto -palveluiden kautta.

Seuranta-aineisto vuodesta 1963 lähtien. Rekisteri sisältää myös muita tietoja, joista ensimmäiset ovat vuodelta 1921. Lajitieto osio kattaa koko Itämeren lajiston.

Purpose of use: Aineisto on tarkoitettu lähinnä ympäristöhallinnon käyttöön. Kasviplanktonin määrä ja koostumus on tärkeä mittari vesipuitedirektiivin edellyttämässä vesien tilan luokittelussa. Kasviplanktonaineistoa on käytetty ekologisten luokkarajojen asettamiseen ja järvien tilan luokittelutekijänä. Aineiston avulla on kehitetty luokittelumuuttujia. Aineistoa käytetään myös enenevässä määrin yhteistyössä yliopistojen kanssa, esimerkiksi tutkimushankkeissa ja opinnäytetöissä.

More information: Erikostutkija Marko Järvinen, SYKE, Vesikeskus

Data and Resources

Additional Info

Field Value
File Identifier {2F164F22-A4F9-468A-97E5-717B0B3D0E7B}
Metadata Language fin
Organisation responsible for metadata Suomen ympäristökeskus
Contact information of the organisation responsible for metadata jouko.rissanen@syke.fi
The role of the organisation responsible for metadata pointOfContact
Metadata revision date 2018-09-18
EPSG Code of the Reference System, see https://epsg.io/ EPSG:3035
Resource Date 2020-06-16
Resource Date Type revision
Unique Resource identifier
Organisation Responsible for Resource Suomen ympäristökeskus
Contact information of the organisation responsible for Resource jouko.rissanen@syke.fi
The role of the organisation responsible for Resource owner
INSPIRE Data Theme Environmental monitoring facilities
GEMET Concepts Keyword water
Resource Classification Ympäristötietojärjestelmä/ympäristötietovaranto
Use constraints and source

Avoin tieto -palvelusta tietojärjestelmän kautta saatavaa aineistoa koskee Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssi

http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Kayttolupa_ja_vastuut

Lähde: SYKE ja ELY-keskukset

Access Constraints

no limitations

Representation Type textTable
Resource Language fin
Resource Topic Category biota
Service Type
Begin Date of Temporal Extent 2011-04-13
End Date of Temporal Extent unknown
Lineage Information

Seurantaaineistoa on vuodesta 1963 lähtien. Ensimmäinen kasviplanktonrekisteri perustettiin 1980-luvun loppupuolella. Uuteen kasviplanktontietojärjestelmään siirryttiin 13.04.2011.

Processing history: Seurannan näytteenotto sisävesillä on tapahtunut tyypillisesti kahden - viiden vuoden välein. Vuodesta 2000 lähtien noudatetun EEA-seurannan ohjelman mukaisesti näytteenotto on toteutettu kolmen vuoden sykleissä. Seurannan havaintopaikkaverkostoa, näytteenottotiheyttä ja ajoitusta on vuonna 2006 muutettu vastaamaan EU:n vesipuitedirektiivin seurannalle asettamia vaatimuksia. 1980-luvulla on aloitettu valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävien järvien intensiiviseuranta. Näitä järviä on nykyään 15. Vuodesta 2009 alkaen kasviplanktonin seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (intensiivinen tai 2-3 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein toistuvaa.

Lisäksi on tallennettu esimerkiksi Professori Heikki Järnefeltin kasviplanktontuloksia vuosilta 1921-1956, professori Pertti Elorannan analyysituloksia 1980-luvulta pienistä tunturijärvistä ja kansallispuistojärvistä, professori Kaj Granbergin tuloksia Kainuun alueelta ja FT Jorma Keskitalon tuloksia eteläisestä Suomesta. Samoin on on tallennettu velvoitetarkkailun tuottamaa kasviplanktonaineistoa ns. ihmistoiminnan voimakkaasti vaikuttamista vesistä. Rannikkoalueen seuranta aloitettiin 1960-luvun lopulla ja on 1990-luvulla keskittynyt pääasiassa kuuteen intensiivisesti seurattuun havaintopaikkaan.