Dataset extent

Vesistöjen perustietovaranto

Vesistöjen perustietovaranto koostuu paikkatietoaineistoista ja tietovarastosta (VesiPetoDW), joka sisältää tietoja Suomen pintavesistä kuten merialueista, järvistä, uomista ja valuma-alueista muodostaen valtakunnallisesti kattavan, eheän kokonaisuuden. Perustietovarannon tavoitteena on palvella laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesientutkimusta sekä niihin liittyvää tietojärjestelmätyötä. Yhteentoimiva tietovaranto muodostaa pohjan valuma-alueiden, sisävesien ja merien tiedon käytölle ja hallinnalle. Vesistöjen perustietovarannon vesiä kuvaavan paikkatietoaineiston muodostaa Ranta10. Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto, joka pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Ranta10: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000

Vesistöjen perustietovarannon tietovarasto VesiPetoDW sisältää vesistöihin liittyviä fysiografisia ja hierarkkisia perustietoja, jotka ovat yksilöllisen tunnuksen avulla linkitettävissä Ranta10-paikkatietoaineistoon. Tietovaranto sisältää tietoja yli 200 000 järvestä, yli 42 000 uomasta ja yli 400 merialueesta. Tietovaranto tulee myöhemmin sisältämään myös tiedot uudesta valuma-aluejaosta ja sen eri hierarkiatasoista.
Tiedot ovat käytettävissä paikkatietorajapintojen sekä API-rajapintojen kautta. API-rajapinta: https://rajapinnat.ymparisto.fi/api/vesipetodw/index.html

JÄRVET Järville lasketut tiedot sisältävät tietoja yli 200 000 vakavedestä (sisältäen yli 30 000 rakennetun altaan tiedot). Järville on tallennettu perustietoja (järven nimi osalle järvistä, sijaintitietoa, vesipinta-ala ja rantaviivan pituus ja kokonaisrantaviivan pituus). Lisäksi kaikille järville on laskettu tieto niissä olevien saarien lukumäärästä, pinta-alasta ja rantaviivan pituudesta. Järvi-tietokannan järvet ovat yhdistettävissä järvitunnusten (jarviNro) avulla Ranta10-paikkatietoaineistoon. VesiPetoDW-tietokantaan tallennetut järvitiedot sisältävät myös kaikki järvirekisterin fysiografiatiedot (esimerkiksi syvyyskartoitettujen järvien tiedot). Suomen järvet: http://powerbirs1/reports/powerbi/SYTYKE-Vesiteema/VesipetoDW/Jarvet

UOMAVERKOSTO Suomen ympäristökeskuksessa laadittu valtakunnallinen uomaverkosto sisältää fysiografiset ja hierarkkiset perustiedot yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavista uomista. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uomatietojärjestelmä koostuu uomatietokannasta ja siihen uomatunnusten (uomaNro) avulla yhdistettävissä olevasta paikkatietoaineistosta (Ranta10; uomaverkosto 1:10 000). Maastotietokannan rantaviiva-aineistoon (MML) on Sykessa luotu yhdistävä ja topologisesti eheä viivamainen uomaverkosto järvet ylittävine pseudouomineen. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen sekä uomatiedot omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto: http://powerbirs1.env.fi/reports/powerbi/SYTYKE-Vesiteema/VesipetoDW/Uomat

MERI Itämeri on jaettu yli 400 merialueeseen kattaen koko Suomen aluevedet sekä talousvyöhykkeen (EEZ). Aineistoon on määritetty HELCOM-Itämeriallasjaon osa-altaat, merialuesuunnittelualueet, VHS-rannikkovesimuodostumat, Vesienhoitoalueet sekä aluevedet. Aineisto mahdollistaa mm. VHS- ja Merenhoidon aluejako -tietotuotteiden muodostamisen.

VALUMA-ALUEJAKO Valtakunnallinen valuma-aluejako sekä sitä kuvaavat ja sen monipuolisen käytön mahdollistavat tiedot ja yhteystietotaulut on laadittu ja julkaistu osaksi vesistöjen perustietovarantoa. Valuma-aluejako on tuotettu mallintamalla Maanmittauslaitoksen 10 m:n korkeusmallia hyödyntäen. Perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle luo Vesistöjen perustietovaranto, joka koostuu uomia, järviä ja merialueita kuvaavista paikkatietoaineistoista sekä niihin liitettävissä olevasta tietovarastosta (VesiPetoDW). Valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, joista tarkimmalla tasolla on yli 40 000 valuma-aluetta. Valuma-aluejako: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako

Purpose of use: Ympäristöalan asiantuntijoiden käyttöön.

Data and Resources

This dataset has no data

Additional Info

Field	Value
File Identifier	{04517680-2430-4124-9AF8-FEC8613DD792}
Metadata Language	fin
Organisation responsible for metadata	Suomen ympäristökeskus
Contact information of the organisation responsible for metadata	gistuki@syke.fi
The role of the organisation responsible for metadata	pointOfContact
Metadata revision date	2024-03-13
EPSG Code of the Reference System, see https://epsg.io/	EPSG:3067
Resource Date	2022-12-08
Resource Date Type	publication
Resource Date	2024-03-12
Resource Date Type	revision
Unique Resource identifier
Organisation Responsible for Resource	Suomen ympäristökeskus
Contact information of the organisation responsible for Resource	gistuki@syke.fi
The role of the organisation responsible for Resource	pointOfContact
INSPIRE Data Theme	Hydrography
Resource Classification	Ympäristötietojärjestelmä/ympäristötietovaranto
Use constraints and source	Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Kayttolupa_ja_vastuut
Access Constraints	no limitations
Representation Type	textTable
Resource Language	fin
Resource Topic Category	inlandWaters
Service Type
Begin Date of Temporal Extent	None
End Date of Temporal Extent	None
Lineage Information	Vesistöjen perustietovarannon perustan muodostavat vesistöjen perusyksiköt, jotka on määritetty ja laadittu eri tietotuotteiden ylläpidon helpottamiseksi. Vesistöjen perusyksiköt ovat pintavesien osia kuvaavia, yksilöivän tunnuksen omaavia vesistön osia, jotka mahdollistavat tarvittavien tietotuotteiden tuottamisen eri käyttötarkoituksiin. Perusyksiköitä määritettäessä on tunnistettu keskeisimmät käyttötarpeet, jotka palvelevat laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesientutkimusta sekä niihin liittyvää tietojärjestelmätyötä. Tulevaisuudessa aineisto on tarkoitus ajantasaistaa MML:n Kansallinen maastotietokantahankkeen yhteydessä. Perusyksiköt: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perusyksikot