Dataset extent

Map data © OpenStreetMap contributors

Poronhoitoalueiden laidunluokitus

Laidunluokitus kuvaa erilaisten talvilaidunten sijaintia paliskunnissa ja poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen kasvillisuutta ja maanpeitettä kuvataan kaksitasoisella luokittelulla. Luokitellut alueet jaetaan aluksia viiteen päätyyppiin (karu ja kuiva kangas; kuivahko ja tuore kangas; tunturit; suot; muut) ja sen jälkeen metsikkötyypit jaetaan vallitsevan puuston perusteella edelleen viiteen päätyyppiin (mänty- ja kuusivaltaisissa metsissä ikäluokan mukaan kolmeen luokkaan sekä tunturialueilla tunturikoivikoihin ja muualla lehtipuustoisiin alueisiin). Päätyyppejä yhdistelemällä muodostuu yhteensä seuraavat 19 aliluokkaa: Karu ja kuiva kangas: 1) Hakkuualue ja taimikko: Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 0-30 vuotta. 2) Nuori mäntymetsä: Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 30-80 vuotta. 3) Varttunut ja vanha metsä; Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä yli 80 vuotta, useimmiten yli 140 vuotta. 4) Tunturikoivikko: Tunturialueille sijoittuvat kuivien ja karujen kangasmaiden metsät, joissa tunturikoivu on valtalajina. Kuivahko/tuore kangas: 5) Hakkualue ja taimikko: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 0-30 vuotta. 6) Nuori kuusi-/mäntymetsä: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 30-80 vuotta. 7) Varttunut ja vanha kuusi-/mäntymetsä: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä yli 80 vuotta, useimmiten yli 140 vuotta. 8) Tunturikoivikko: Tunturialueille sijoittuvat tuoreiden ja kuivahkojen kangasmaiden metsät, joissa tunturikoivu on valtalajina. 9) Lehtimetsä: Tunturialueen ulkopuolelle sijoittuvat tuoreiden ja kuivahkojen kangasmaiden metsät, joissa koivu tai muut lehtipuut ovat valtalajina. Tunturit: 10) Jäkäläinen tunturikangas: Avoimia kuivia tai karuja tunturikankaita (tunturipaljakoita), jossa jäkälät ja varvut ovat valtalajeina. 11) Varpuinen tunturikangas: Avoimia tuoreita tai kuivahkoja tunturikankaita (tunturipaljakoita), joissa sarat, heinät ja varvut ovat valtalajeina. 12) Louhikkoinen tunturipaljakka: Avointa, kivistä tai louhikkoista tunturipaljakkaa, jossa mineraalimaan osuus hallitsevana. Suot: 13) Avosuo: Puutonta avosuota 14) Puustoinen suo: Puustoiset rämeet tai harvapuustoiset korvet 15) Ojitettu suo: Metsätalouden tai turvetuotannon vuoksi ohitetut puustoiset tai lähes avoimet suot. Muut: 16) Rakka, mineraalimaapaljastuma: Muut kivikkoiset ja louhikkoiset alueet, hiekka- tai mineraalimaapaljastumat 17) Rakennettu maa: Taajamat, teollisuusalueet ja muut rakennetut alueet 18) Vesistö: Joet ja järvet 19) Maatalousmaa: Pellot ja muut viljelysmaat Käyttötarkoitus: Paliskuntien laidunkartoitukset antavat tietoa paliskuntien laiduntyypeistä ja niiden sijoittumisesta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää paliskunnissa mm. porolaidunten käytön suunnittelussa. Paliskuntien laidunvaroista ja niiden tilan muutoksista tarvitaan tietoa vähintään kymmenen vuoden välein, koska maa- ja metsätalousministeriön on tarkistettava ja asetettava kuhunkin paliskuntaan suurin sallittu eloporomäärä seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi (Poronhoitolaki 21§). Laiduninventoinnin tuloksia hyödynnetään myös ELY-keskuksessa, AVI:ssa, SYKE:n ympäristön tilan muutosten seurantatyössä (Syke 2008 ja 2018). Porolaitumista tarvitaan myös tietoa maankäytön suunnittelu- ja ohjaustyössä poronhoitoalueella (mm. ELY-keskus, maakuntien liitot ja kunnat). Laiduninventoinnin aineistoja hyödynnetään monipuolisesti myös poronhoitoon liittyvässä tutkimuksessa. Aineistoja voidaan hyödyntää laajemmin poronhoidossa sekä maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa Liiteri-palvelun kautta.

Lähde: LUKE (osittain SYKE, TUKES, MML 1997 – 2016).

Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Lisätietoja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-763-3

Data and Resources

Additional Info

Field Value
File Identifier {3AC4631B-7CF2-45B9-852E-9A65F49C78C8}
Metadata Language fin
Organisation responsible for metadata Suomen ympäristökeskus
Contact information of the organisation responsible for metadata alu_tuki@syke.fi
The role of the organisation responsible for metadata pointOfContact
Metadata revision date 2021-06-05
EPSG Code of the Reference System, see https://epsg.io/ EPSG:3067
Resource Date 2020-03-27
Resource Date Type publication
Resource Date 2020-03-27
Resource Date Type revision
Unique Resource identifier
Organisation Responsible for Resource Suomen ympäristökeskus
Contact information of the organisation responsible for Resource alu_tuki@syke.fi
The role of the organisation responsible for Resource pointOfContact
INSPIRE Data Theme Land use
GEMET Concepts Keyword land use
GEMET Concepts Keyword natural environment
Resource Classification Paikkatietoaineisto
Use constraints and source

Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoa: HTTP://WWW.SYKE.FI/FI-FI/AVOIN_TIETO/KAYTTOLUPA_JA_VASTUUT

Lähde: LUKE (osittain SYKE, TUKES, MML 1997 – 2016)

Access Constraints

no limitations

Representation Type grid
Scale (Denominator) 10000
Resource Language fin
Resource Topic Category environment
Service Type
Begin Date of Temporal Extent unknown
End Date of Temporal Extent unknown
Lineage Information

Laidunluokitusten luotettavuuden testaus: Puolittain ohjaamattomalla satelliittikuvien tulkintamenetelmällä muodostettuja laidun- ja maastoluokkia verrattiin valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11, 2009-2013; Korhonen ym. 2017) koealojen keskipistekuvioiden maastohavaintoihin perustuviin kuviotietoihin. Tulkinnassa käytetyistä 37 satelliittikuvasta 17 ajoittuu VMI11:n mittausvuosille, 9 aikaisemmille ja 11 myöhemmille vuosille. Vertailussa käytettiin VMI-koealojen maaluokkia, kasvupaikan päätyyppiä (kangas, korpi, räme tai avosuo), kasvupaikkatyyppiä (esim. Hotanen ym. 2008) sekä vallitsevan puustojakson kehitysluokkaa ja pääpuulajia. Kasvupaikkatiedot kirjataan VMI:ssa metsä-, kitu- ja joutomaan maaluokissa, pääpuulaji metsä- ja kitumaalla ja kehitysluokka vain metsämaalla. Kunkin VMI-koealan keskipistekuvion kuviotietoja verrattiin aluksi sen satelliittikuvapikselin laidun- ja maastoluokkaan, jonka alueelle keskipiste osuu. Tämän tarkastelun perusteella muodostettiin VMI-luokista ositteet, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat porolaiduninventoinnin laidun- ja maastoluokkia. Näiden ositteiden osuuksia poronhoitoalueen maapinta-alasta arvioitiin samalla tavalla kuin normaalissa VMI-laskennassa (Korhonen ym. 2017, kappale 2.5) ja verrattiin laidunkartoituksen vastaaviin osuuksiin.